Rickyn luonnetesti

Kyllä siinä vähän kestikin, että sain tän blogiin asti. Mutta hyvää kannattaa odottaa, eikö?

Videomatskua:

Tuomari Tarja Matsuoin kommentit äänitteeltä purettuna (osassa kohtaa pätki aivan hirveästi, tuuli + Rii-pallo-kombinaatio, mutta pääosat tässä):

"T: Noniin, mitäs, oliko tässä jotain sun mielestä yllättävää?
K: No mä oisin oottanu et se ois vähän enemmän puolustanu mutta ei kai se sit kokenut sitä tarpeelliseksi.
T: Ei, se ei kokenut tarpeelliseks, ajatteli että äiti hoitaa tän tilanteen, ”ois se sit apua huutanu jos ois tarvinnu.”

 Tää laukauspelottomuus, ei mitään ongelmia. Oletsä varma ettei sillä ollut tulppia korvissa? Ei se kuule mitään eikä ne laukaukset haitanneet sitä millään lailla.  Luoksepäästävyys oli tosi hyvä, vaikka saali olikin uhattu ja sua lähestyttiin uhkaavasti ja koiraa oli mukas kiusattu, niin tosi hyvin luoksepäästävä, niin siitä se plus kolme.

Kovuus eli muistaako ikäviä asioita, niin tota, täällähän sä näytti täällä radalla ettei se muka muistais mitään, mut sit pimeessä tulikin vähän vaikeuksia. Pikkasen oli sillein jäykkä,  ei oikein voitu edetä, se ei sua lähteny oikein ettii niiskutuksista huolimatta, se pehmeys tulikin vähän esiin. Hänellä on kokemusta niin paljon kun hänellä on jo tota ikää. Se vähän peittää sitä, joka ei kyllä haittaa, niinhän se vanhetessa meneekin, mut hieman pehmee se sitten loppujen lopuks kuitenkin oli, mut ei tää huonosti ole.

Temperamentti, miten se huomaa ja näkee asioita, miten se reagoi niihin, tällä hetkellä se ei huomaa mitään muuta kuin tuon pallon. Kyllä se ihan kohtuu vilkas on, reagoi asioihin oikea aikaisesti.

Sitten nuo hermot, no, ihan pikkusen siinä näkyi sellaista kuorman poikasta siinä, vähän siitä näki [sanasta ei saa selvää], se on siis hieman rauhaton, ihan tasapainoseen me ei saatu sitä.

Taisteluhalu, leukojen ja lihasten käyttö, no se oli oikein mukavaa, tää oli niin kuin oikeesti kivaa kun on sit niitä koiria joita ei saa millään leikkimään niin se on niin turhauttavaa. Tolla kelkallahan se osotti tosi kovaa taisteluhalua, ja kepin mukana sehän tuli ihan mukana kun sitä keppiä tempas, ihan osaa sitä käyttää kyllä leukojaan, eli ihan suuren verran on sitä taisteluhalua.

Sitten on tuo puolustushalu, miten se sinua puolustaa, niin kyllähän se sinun ja uhkan välissä pysyy, sellanen äkäsyys puuttuu siitä. Seinällä se ei sitten itteään lähtenyt puolustaa ollenkaan, ”ystävyydellä kaikessa pärjätään” –asenne. Se on pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Tärkein asia tossa on nyt toi loppuosa, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.

Sitten on toi toimintakyky, kelkka ja pimeä huone on erikoiskokeet, rata, siinä seurataan koko ajan, niin ei siinä mitään ihmeellisyyksiä tullut [paljon kohinaa, ei oikein erotu] et ihan hyvä, kohtuullinen toimintakyky.

Plussia tuli 182 ja miinuksia ei tullut mistään, eli yhteensä 182 pistettä, onnea! Tosi kiva peli."

Ja tulosrivistö näyttää sitten tältä:

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3, suuri
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma

Luonnetestistä siis hra Karimäen Herkules + 182 pojoa, laukasvarma.

Ylläreinä tuli oikeestaan vaan se, että koira ei puolustanut itteään seinäkokeessa millään tavalla (kattokaa videolta, se heiluttaa vaan häntää ja kuikuilee miun perään!), mutta toisaalta se taas kertoo siitä, että se luottaa ihmisiin, joka on miusta ehdotonta plussaa. R on joskus jollekin humalaisille rähissy kun ovat tulleet miua kohti mutta sitten pari kertaa oon saanu ne ihan itse hätistellä kahdesta vahtihaukusta huolimatta.

Liitteenä tähän vielä pitkäaikaisen (borderterrieri)luonnetestituomarin Kilpeläisen Lean laatima kirjoitus borderterriereiden ihannepisteytyksistä. R menee kaikissa ihannepisteisiin eli borderterrieri näyttää olevan ;) Kyseinen teksti tullaan julkaisemaan myös Borderissa 2/2012.

BORDERTERRIERIN ”IHANNE” LUONNEKUVA LUONNETESTIN KAUTTA ARVIOITUNA

Luonnetestissä koiran luonnekuvaa tarkastellaan kahdeksan eri ominaisuuden ja laukauspelottomuuden kautta ja kaikille ominaisuuksille voidaan antaa arvosana +3 - -3 väliltä. Arvosanat eivät ole voimakkuusjärjestyksessä, joten arvosanojen sisältöön kannattaa kiinnittää myös huomiota. Lisäksi eri ominaisuuksille on annettu painokerroin, jolloin voimakkaammin perinnöllisiksi katsotuilla ominaisuuksilla on suurempi painokerroin. Luonnetestissä samat loppupisteet voi saada hyvin erilaiset koirat, joten pelkkä loppupisteiden ihailu vie harhaan – katso erityisen tarkasti miinusarvosanojen kohdat, sillä sieltä voi ilmetä yllätyksiä.

Seuraavassa olen tarkastellut luonnetestissä saatavaa tulosta borderterrierin  ”ihanneluonteen” näkökulmasta. Näkökulma ei ole virallinen eikä rotuyhdistyksen hyväksymä, mutta toivon sen antavan viitteitä siihen luonnekuvaan, jonka rotuyhdistyksen jalostustoimikunta aikanaan laatii rodulle.

Olen ottanut suoria lainoja luonnetestin arvosteluohjeesta, koska niissä määritellään ominaisuudet varsin hyvin. Lisäksi olen tarkastellut eri ominaisuuksia borderterrierin näkökulmasta.

******

Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus.

Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.

Toimintakykykoe uhan alla suoritetaan ns. ”kelkkakokeena”.

Tavallisesti käytetään ihmisen ylävartalon muotoista hahmoa, joka vedetään asteittain piilosta lähemmäksi koiraa. Tietystä suunnasta hahmo näyttää ihmiseltä, mutta toisesta suunnasta hahmo on täysin tunnistamaton. Siltä puuttuvat koiralle tutut ihmismäiset liikkeet ja haju. Koira luulee hahmon olevan ihminen, mutta ei voi samalla tunnistaa sitä erojen vuoksi.

Toimintakykykoe ilman uhkaa suoritetaan ns. ”pimeässä huoneessa”.

Pimeä huone on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei se aiheuta vaaraa koiralle. Pimeä huone ei ole täysin pimeä, vaan hämärä, jossa (luonnon)valon määrää voidaan säädellä. Huoneessa tulee olla esteitä, jotka koira pystyy kiertämään ja lattialla tulisi olla vaihtuvaa materiaalia, esim. levitettyä muovia.

+2 Hyvä

Koira voi mennä ohjaajan taakse kelkalla, mutta ottaa nopeasti kontaktin kelkkaan ilman ohjaajan apuja ja palautuu nopeasti. Pimeässä koira etsii ohjaajan ilman apuja ja löytää ohjaajan lyhyessä ajassa. Koira toimii myös muissa osasuorituksissa järjestelmällisesti.

+1 Kohtuullinen

Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan.

Rotumääritelmän mukaan borderterrieri on toimelias ja rohkea koira. Testin erikoiskokeiden ei sen vuoksi pitäisi olla mitenkään vaikeita borderille. Luolakoirana sille on luontaista taistella uhkaa vastaan, eri asia on sitten se rohkeuden riittävyys kohdata uhka. Monella borderilla jää taistelu ”päälle”, ja haukkuminen kelkalla jatkuu loputtomiin. Pimeä, hämärä elementti ei pitäisi olla luolakoiraksi syntyneelle vaikea, mutta erilaiset lattiapinnat voivat aiheuttaa yllätyksiäkin.

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi.

Mielestäni borderterrierillä, niin kuin muillakin metsästysterriereillä, saa ja tulee olla terävyyttä niin, että aggressio on koiralla olemassa oleva voimavara tilanteissa, joissa se joutuu puolustamaan itseään. Aggressiivisuuden tulee kuitenkin pysyä hallinnassa kaikissa tilanteissa. Saalista ei esimerkiksi saa repiä kiukuspäissään.

+3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Koira reagoi aggressiivisesti hyökkäykseen, hyökkääjän tultua selvästi esille. Palautuu nopeasti. 

+1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Koira reagoi hyvin laimeasti tai ei lainkaan hyökkäykseen, tai osoittaa pelkoa.

Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.

Borderterrierillä saa olla puolustushalua, koska se saa puolustaa itseään ja laumaansa, mutta ominaisuuden tulee pysyä kontrollissa. Koska borderi kuitenkin on laumassaan viihtyvä koira, turvaa se laumaan ja siksi sen puolustushalu ei välttämättä ole kovin suuri, eikä välttämättä tule helposti esille.

+3 Kohtuullinen, hillitty

Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan.

+1 Pieni

Koira on ohjaajan sivulla tai takaviistossa, ehkä muutama haukahdus, muuten vaisu esitys. Hyväksyy hyökkääjän samoin kuin luoksepäästävyydessä.

Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.

Borderterrieri on ensisijaisesti työterrieri ja luolakoirana tai agilitykoirana sen tulee nauttia leukojen ja lihasten käytöstä ja sillä tulee olla kunnon moottori.

Luonnetestissä parhaiten ihannetta vastaavat arviot ovat:

+3 Suuri

Koira ottaa heti lujan otteen esineestä. Koiran ote on luja ja se ei irrota esineestä uhattaessa. Koira nauttii taistelusta.

 

+2 Kohtuullinen

Koira ottaa esineen halukkaasti ja ote on melko luja, jonkin verran pureskelua ja otteen korjausta. Mikäli koira irrottaa otteensa uhattaessa sen tulisi ottaa esine uudelleen uhkauksen jälkeen.

Taisteluhalua nähdään myös kelkalla, missä koira taistelee kelkkaa vastaan. Borderilla se vaihe tahtoo jäädä jopa päälle, kun koiran rohkeus ei ihan riitä kohtaamaan peloketta.

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä.

Borderterrierin tulee pysyä hermoiltaan vakaana. ”Peliä ei saa menettää hermostumalla.” Jos borderterrierin vilkkausaste nousee erittäin vilkkaaksi, se ilmenee usein myös hermostollisena rauhattomuutena. Jalostuksellisesti näiden ominaisuuksien yhteen liittyminen kannattaa muistaa.

 +2 Tasapainoinen

Koira selviytyy kaikista osasuorituksista hyvin. Se ei ole  hermostunut. Koira hallitsee kaikki tilanteet oikea-aikaisesti ja palautuu niistä nopeasti, pystyy käyttäytymään koko testin ajan tasapainoisesti.

+1 Hieman rauhaton

Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee.

Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin.

 Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen.

Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.

Ihanne borderterrieri on toimelias; vilkas tai jopa erittäin vilkas koira, mutta vilkkaus ei saa mennä säheltämiseksi. Koiran pitää pystyä keskittymään kulloinkin menneillään olevaan asiaan.

+3 Vilkas

Koiran pitää reagoida häiriöön välittömästi sen alettua. Väistön on oltava nopea, hallittu, lyhyt ja koira suuntaa huomionsa häiriöääntä kohden. Koiralta edellytetään reipasta ja iloista yleisolemusta. 

+1 Erittäin vilkas

Reaktio on hyvin nopea, väistämisliike on melko pitkä. Koira ei pysty välittömästi kohdentamaan häiriötä ja siinä esiintyy lievää keskittymiskyvyn puutetta. Koirassa ei ole havaittavissa tasapainottomuutta.

Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

 Koira voi vaikuttaa pehmeämmältä, kun sen kokema epämiellyttävyys aiheutuu suoraan ihmisestä, mutta vastaavasti huomattavasti kovemmalta, kun se ymmärtää epämiellyttävyyden tulevan jostain elottomasta kohteesta. Koira kokee usein ihmisen, erityisesti ohjaajansa aiheuttaman epämiellyttävyyden, paljon voimakkaammin kuin jonkin muunlaisen epämiellyttävyyden.

 Metsästyskäytössä kohtuullisen kova luonne on eduksi, mutta perhekoirana hieman pehmeä koira on nöyrempi. Miinusarvosanoille menevää pehmeyttä tulee jalostuksessa välttää, sillä ”pitkämuistinen” työkoira ja harrastuskoira ei ole ihanne.

+3 Kohtuullisen kova

Koira, joka koettuaan oikea-aikaisen psyykkisen epämiellyttävyysreaktion uudelleen paikalle tuotaessa ei osoita pelon merkkejä ja halua välttää paikkaa.

 +1 Hieman pehmeä

Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana.

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiis henkilöihin.

Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi.

Borderterrierin tulee olla iloinen ja reipas koira ihmisiä tavatessaan, joskin pieni ujous voitaneen hyväksyä.


+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Koira, joka houkuttelematta hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja avoimesti. Luoksepäästäväksi kutsutaan myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin oma-aloitteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin.

+2 a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Koira, joka houkuttelematta tai pienin houkutuksin hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytyen ystävällisesti. Koira on ns. ujo.

Koiran laukauspelottomuus testataan ampumalla 9 mm paukkupanoksilla vähintään kaksi ja enintään viisi laukausta. Laukaukset ammutaan n. 20 – 50 metrin etäisyydeltä huomioiden ympäristöolosuhteet, kuten maaston kaikupohja. Laukauspelottomuus testataan aina testin viimeisenä osasuorituksena.


+++ Laukausvarma
Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.

++ Laukauskokematon

Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukaksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.

Borderterrieri ei saa häiriintyä laukaksista. Sen tulee kestää äkillisiä ääniä ja pystyä jatkamaan työtehtäviä ärsykkeestä huolimatta. Laukausarkuus liittyy aina huonoihin hermoihin. 

Ricky oli koko testin ajan ihan sitä mieltä, että myö ollaan agikisoissa. Oli muuten huonoimmat agikisat ikinä, ei esteen estettä! Mutta kyllä koirasta näki, että se väsytti sitä ihan uudella tavalla: se oli makuullaan koko automatkan kotia (yleensä se käy maate vasta sadan kilometrin jälkeen, Ouluunkin mennessä istua nökötti yli kolme neljäsosaa matkasta) ja heti kotiin tultuaan ja ruuan syötyään se meni sohvalle nukkumaan ja urahteli Mämmylle koko illan jos toinen yritti kutsua leikkiin tms. Se oli oikeesti tosi väsy.
Kotimatkalla poikettiin Ikeassa, oltiin ehkä joku tunti, ja autolle tullessa avattiin ensin takaluukku eikä sivuovea, kuten yleensä: molemmat otukset oli ihan unessa täkkien päällä. Yllätyin tästäkin positiivisesti, oon luullu että ne on autossa jatkuvassa vahtitilassa. Parempi näin, että osaa oikeasti levätäkin välillä!

Ja koska nälkä kasvaa syödessä: Mämmyn luonnetestitavoite on 1. tai 2.6. Kouvolassa, jos vain testiin mahtuu!