perjantaina, marraskuuta 30

Marraskuun välikatsaus

Ricky
- ryhmätreenit x 2
- omatoimitreenit x 1
- kilpailustartit x 3 (5, 0 x 2, sij. 7. ja 8.)
- loistava reissupossu, kontaktit vahvistettiin pariin kertaan ja nyt taas toimii
- hyvällä fiiliksellä mentiin koko kuukausi

Max
- ryhmätreenit x 2
- omatoimitreenit x 1
- kilpailustartit x  2 + yksi epävirallinen (hyl x 3)
- tekemisen fiilis hyvä kun tein the päätöksen kuukausi sitten. Elämä tuntuu pyörivän taas mallillaan :)
- reissussa loisto-otus, hississä vähän pelotti mutta rauhottui poikkeuksellisen hyvin nukkumaan vieraassa paikassa

Ittellä on ollut taas hyvä fiilis ja vire tehdä :) Joulukuu ainakin vietetään treenitaukoa, tehdään pitkiä lenkkejä ja valmistaudutaan jouluun!

keskiviikkona, marraskuuta 28

"Ylioptimistiset minäkäsitykset ovat vain hyväksi mielenterveydelle!"

Miä rakastan koeviikkoja. Voin ihan rehellisesti sanoa, että ne ovat  yksi parhaista asioista lukiossa. Tänäänkin olin kotona jo klo 10:15, kokeeseen olin astellut 8:15 ja kokeen jälkeen kävin kaupassa ja kirjastossa. Koirienkin kanssa kerkeää tehdä jotain järkevää vielä valoisan aikaan!

Tänään lähdettiin siis treenaamaan Sallan ja mutiaisten kanssa. Meidän oli tarkoitus aloitella joulutauko, mutta kun Salla kysyi pari päivää sitten, että lähdetäänkö treenaamaan, niin vastaus oli, että ilman muuta. Treenit oli räätälöity lähinnä Subréa ajatellen, Salla oli kaivanut jostain ykkösluokan pätkän Anne Saviojaa ilman keppejä. Se muokkailtiin sitten meidän halliin sopivaksi ja saatiin oikein kivannäköistä pätkää, rimat 30 sentissä. Meidän medi3 (tai ainakin melkein) -luokkalaiset tykkäilivät kun saivat tykitellä suoraa!

Rickyn kanssa tein ensin radan kerran läpi. Oma liike tuntui jotenkin hitaalta, koira kyllä kulki. Puomilla ei tullut alas asti (se kyllä pysähtyy tosi täpäkästi ja hyvin mutta tapana jäädä sen verran ylös et molemmat etutassut on just ja just puomilla, haluisin ne ihan alas. kisoissa tää on ok, mutta treeneissä vaadittava alas), joten sen tein erikseen x 2. Oikein nättiä, sivuetäisyys oli toisella kertaa jotain 10 metriä ja toisella kertaa olin pari metriä takaviistossa. Hyvä otus!
Toinen pätkä oli sitten kanssa oikein hyvä, eipä siitä kai sen enempään. Ei sillä ole ongelmia, etenee ja toimii. Hyvät kontaktit. Odotti nätisti lähdössä.

Mämmyläinen teki ensin vähän aata, ja se jopa tarjosi itse 2on2off-asentoa, ohoho! Ehkä viisi toistoa, joista 3 vain alastulolla. Suhteellisen nopeaa ja oikeaan asentoon hakemista, olin pudottaa silmät päästä. Aa oli toinen este, ja jouduin ottamaan alun kolmesti, kun tein osana rataa, tuli kyllä alas asti mutta ei pysähtynyt. Kaarteet nättejä, estehakuisuus oli ekalla pätkällä vähän Mämmymäistä, ei menty suoraan edessä olevaa estettä vaan pongattiin sivussa oleva kun olin jäljessä, mutta toisella kertaa ei kattellut ylimääräisiä esteitä. Puomi toimi yllättävän kivasti pysäytyksillä, kerran tuli läpi -> palautin -> paransi. 
Toisella pätkällä sitten tosi hyvää työtä, hyvät kontaktit. Salla kommentoi että se oli jopa hiljainen, kun en ollut kokoaikaa jäljessä!
Mämmy väsyi yllättävän nopeasti, vaikka rata oli tuollainen suora. Paras kärki kului nopeasti. Kai se on uskottava, että se ei kestä toistoja. Toisaalta, jos ihminen pystyy tekemään peräkkäin maksimissaan kolmesta viiteen hyvää toistoa, kuinka paljon voit vaatia koiralta? Loisto-otus, jäi molempien kanssa treenailusta tosi hyvä fiilis! Oma liike on kyllä pirun kökön näköistä, nolottaa. Videot löytyy täältä Ricky ja täältä Max.

Ennen treeniä ja treenin jälkeen käytiin heittämässä alalenkki koirien kanssa, lauma vapaana. Mudit ja bortsut tulee tosi hyvin juttuun keskenään, Mämmy vähän nöyristelee Suffelle kun se hyppii päin ja leikkiärrää, mutta selkesti se on jo tuossa laumassa paljon rennompi kun joskus syksyllä. Mämmy ei vaan oikein ole laumakoira, kyllä se laumassa toimeen tulee mutta se on monta kertaa rennompi ihan omassa porukassa eikä esimerkiksi helposti intoudu juoksemaan muitten kanssa. Rickyä taas ei välitä mitä muut tekee, niin kauan kuin hänellä on pallo on valtakunnassa kaikki hyvin.

Me jäädään tästä eteenpäin treenitauolle tammikuuhun asti. Naurattaa, tänään tuli oikeasti sellainen "hei mä haluan treenaamaan!" -fiilis, ja en muista milloin on ollut. Mut tauko oli jo päätetty, ja on hyvä, et jää vähän polttelemaan. Eikä se ole kiveen hakattu, vaikka käytäiskin tekee jotain pientä. Maailman parhaan perustelut ikinä!

(C) Salla Vornanen

Peeäs. Myö saatiin tänään ensimmäinen joulukortti, tässä on melkein joulufiilis!
"Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Mämmylle, Karita-tädille ja sille ihme pallotyypille. Toivoo: Subré Suffeli puhveli the pahaääninen ja Seci-prinsessa" Ihanat ♥

sunnuntaina, marraskuuta 25

Pähkinänkuoressa

Kai se on myönnettävä, että ei myö tulla enää kisaamaan tän vuoden puolella missään lajissa, joten tulosta ei tule. Ei itse asiassa edes harmita. Miä oon jopa harkinnut, koska todennäköisesti ensi viikon treenit jää välistä koeviikon takia, sitten päästäis ja sitten ei päästäis kahteen viikkoon miun töitten takia ja sit alkaiskin joulutauko, et jäätäis nyt suoraan joulutauolle tammikuuhun asti. Tänä vuonna ylipäätään ollaan oltu vähän laiskoja treenaamisessa, muttta tauko on aina tauko. 
Mutta, ajattelin, että nyt voitaisiin vähän katsella, miten miun viime vuonna tälle vuodelle asetetun tavoitteet toteutuivat, kaivetaanpa ne toisen blogin kätköistä:

Ricky
- mittauttaminen miniluokkaan
- sijoitus nuorten AVO-SM-kisoissa, piirinmestiksissa, seuranmestiksissä ja rotumestiksissä
- pääsy SM-kisoissa finaaliradalle, sieltä tulos
- pääsy SM-joukkueeseen
- viimeinen agilityserti 
- luonnetesti
- mahdl. näyttelytulos (riippuu tuomareista)- nollat vuodelle 2012

Rickyn tavoitteet onnistuivat oikeastaan aika täydellisesti: sijoitus tuli niin nuorten AVO-SM-kisoissa, seuranmestiksissä ja rotumestiksissä (kaikista voitto), joten annetaan anteeksi piirinmestiksten 8. sija ;)
SM-joukkueeseen päästiin ja päästiin myös SM-kisoissa finaaliradalle, sieltä tuloksena 0 ja sijoitus 19., eli superimmin kuin oisin ikinä voinut edes unelmoida.
Luonnetesti käytiin, sieltä +182, laukausvarma. Oon enemmän kuin tyytyväinen. Viimeinen agiserti tuli vuoden ensimmäisissä kisoissa, kesäkuussa haettiin sitten toinen voitto tänä vuonna.
Nollat tuli yhtä vaille kasaan tänä vuonna, mutta koska meillä on yksi voittonolla, se kompensoi sen yhden puuttuvan, eli oon oikein tyytyväinen!


Eli kun summataan, niin tavoitteista jäi uupumaan vain näyttelytulos (eikä myö ei käyty näyttelyissä, oli tuomarivaraus, joten sitä ei edes huomioida), nollista jäi puuttumaan yksi, piirinmestiksistä ei sijoitusta. Mittautin koiran Topran Samilla heinäkuussa, mutta hän ei laittanut sitten kiertoon, eli pitää kokeilla vielä jollain toisella tuomarilla ensi vuonna. Jos ei sitten päästä mineihin niin sitten ei. 

Kaikkiaan olen aivan hirmuisen tyytyväinen tohon otukseen. Meidän nollaprosentti oli tasan 50, tulosprosentti 78. En voi muuta sanoa kuin että olen aivan mielettömän ylpeä ja iloinen tuosta koirasta.
Kaikkiaan olen aivan hirmuisen tyytyväinen tohon otukseen. Meidän nollaprosentti oli tasan 50, tulosprosentti 78. En voi muuta sanoa kuin että olen aivan mielettömän ylpeä ja iloinen tuosta koirasta.


Max
- kolmosluokkaan, mieluiten ennen SM-kisoja
- kontaktivarmuus
- estevarmuus
- sijoitus nuorten AVO-SM-kisoissa
- osallistuu seuranmestaruuksiin ja rotumestiksiin (myös piirinmestiksiin jos on noussut siihen mennessä kolmosiin)


Jos Rickyllä onnistui melkein kaikki tavoitteet, Mämmyltä vain kaksi: se sijoittui toiseksi nuorten AVO-SM-kisoissa ja osallistui rotu- ja seuranmestiksiin, molemmista tuloksena hyl. Ricky kisasi 18 starttia, Mämmy 14. Meidän nollaprosentti oli nolla (ironista, eikö?), tulosprosentti 14. Naurattaa.
Mämmy kävi myös luonnetestissä, tykkäsin sen pisteistä + 155, laukauskokematon. Pari pirun hyvää episnollaa se kanssa teki.
Vuoden lopussa tein sen päätöksen, että me Mämmyn kanssa tehdään tulevaisuudessa tosissaan, muttei vakavasti. Mä en jaksa ottaa paineita siitä, tuleeko se ikinä kolmosluokan koiraks. Miä en ota enää paienita siinä, että siitä ei tule samanlaista koiraa kuin Rickystä. Ei siitä tule. Ikinä. Se on fakta, jonka kanssa osaan elää. Mämmy on maailman hauskin otus, sen kanssa on ihan hirmuisen kiva mennä. Miä huomasin, että treeneissä olin hirmu ahdistunut, stressasin sen vammakontakteja, mutta kisoissa en jaksanut ottaa paineita. Siellä nautin siitä, että saatiin tehdä.
Erittäin positiiviseksi kokemukseksi lasken myös sen, että käytiin mudien ja holskujen agi-toko-leirillä toukokuussa, jossa saatiin paljon mietittävää Hytösen Marjolta. 


Sitten, ensi vuodelle tavoitetta:
Ricky
- viimeinen SM-nolla vuodelle 2013
- osallistuminen SM-kisoihin, pääsy finaaliradalle, sieltä tulos
- sijoitus piirinmestiksissä, seuranmestiksissä ja rotumestiksissä
- näyttelytulos (vieläkin vähän tuomarivarauksella)
- nollia vuodelle 2014. en tiedä, että osallistuuko Ricky niihin, mutta nollat on aina kivoja
- sellainen "salainen suunnitelma" olisi lähteä mudijengiläisten kanssa Ruotsimaalle kisaamaan joskus ensi vuoden puolella, sieltä olisi ihan kiva saada nolla ja parhaassa tapauksessa jopa Ruotsin agivalioon tarvittava serti ;) 

Mämmy
- yksi nolla vuodessa vois olla ihan jees saldo!
- osallistuminen piirinmestisjoukkueeseen
- voitais käydä jossain näyttelyssä
- agilityssä hauskanpito, lähinnä et miä saisin koirasta sen ajoittaisen epävarmuuden ja lukkouden kokonaan pois, ihan sama vaikka se sit tarkottais possuilua radalla, hyväksyn sen mieluumin kun lukkoon vetämisen

Ensi vuosi tosin tuo paljon kaikkea mielenkiintoista tullessaan. Tavoitehan on valmistua lukiosta nyt keväällä, ja syksyllä sitten opiskelemaan. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että meidän teami suuntaa pääkaupunkiseudulle. Katotaan, että mikä on köyhän opiskelijan tilanne siinä vaiheessa, jääkö meidän agilityt tauolle syksystä eteenpäin vai mitä tapahtuu. Haaveena olisi nyt ensinnäkin päästä Helsingin yliopistoon (nyt se on sitten sanottu ääneen, apua!), ja sitten suunnitelmana oisi asettua jonnekin Vantaalle. Ai miksi sinne? Riittääkö, jos sanon, että BAT? Mutta kevät selvittää tullessaan paljon. Puoli vuotta me keritään tehdä paljon ja asenteella hommia. Ennen kaikkea toivotaan, että kaikki pysyvät terveinä!

 


torstaina, marraskuuta 22

Pyörii, pyörii

Tän päivän "ratapiirros" näyttää vähän kummalta, se on Paintilla piirretty mutta paljon parempi, jos oisin yrittänyt numeroida Flexitrackille radanpätkää:

Sekä Ricky että Mämmy olivat mukana. Esin Mämmy, tehtiin sekä sisempi että ulompi ympyrä läpi. Sisemmällä taipui, ulommalla yritti ensimmäisen välin kaartaa sisälle päin mutta kun tajusi, että mennään suoraan, juoksi hyvin.
Sitten tehtiin punaisella merkattu kuvio, ideana oli lähinnä, että oma liike pysyis tasaisena. Mämmyn kanssa pysyi aika hyvin, irtosi kun irrotin ja tuli luokse pyydettäessä, hyvähyvä.

Seuraavaksi tehtiin vihreellä merkattua vastakäännösharjoitusta. Jouduin vääntämään kunnolla, selkeästi näyttäen, aluksi lelulla, eli treenin alle.
Kuviosta puuttuu twistiharjoitus, eli ulomman hypyn taakse ja sisempi hyppy sitten takaakiertoon, sitten ulompi suoraan, sisempi takaa jne. Oma liikkuminen kökköä, jäin tielle pyörimään tai ennakoin, eli treeniin vaan.


Rickyn kanssa tehtiin kans sisempi-ulompi-ympyrä, sitten punaisella irrotus-lähennys-ympyrä. Itse olin laiska, en työntänyt kunnolla ja sitten otin liikaakin haltuun, joten oma juoksulinja oli aika sahaava, ei hyvä.
Tehtiin sinisellä niistoharjoitusta, ei vaan osaa. Ei olla oikeesti ees treenattu. Pallotoistoja, rupes toimimaan.
Kuvasta puuttuu niisto ulompi hyppy, persjättö sisempi hyppy. Tarvitsi aivan hirveästi apua persjättöön, eli kuten Salla sanoo: niistot ja persjättö toimii, jos olen edellä, mutta jos teen koiran kanssa samaan aikaan, niin hiturointia, epävarmuutta, hävittyjä sekuntteja. Treeniä, oisko?


Mutta fiilis oli hyvä treenaa, koirilla oikea asenne ja itse vaati ja nautti tekemisestä, happyhappy!

tiistaina, marraskuuta 20

Asenne ratkaisee, aina

Hymy pyllyssä. Viime vklp Vantaalla oli paras reissu pitkään aikaan :) Reissussa oli kolme jätkää eli ärrierit plus kepo. Kepo oli ensimmäistä kertaa ihan kunnon kepona, eli ei ollut "ylimääräisiä" reissussa mukana, ja täytyy sanoa että aika loistokepo se on, vei koiria autoon ja haki sieltä, laittoi takkia, piti rataantutustumisen ajan, tsemppas minkä kerkes (ja olin aika o.O kun se sanoi jollain radalla että varo tota kohtaa, en ollu ite ees tajunnu et siellä oli ansaeste, uskomaton radanlukutaito!), ja mikä tärkeintä, se oli miun apukuski. Oltiin siis matkassa meidän Transportterilla, ajoin sillä ensimmäistä kertaa yli 30 kilometrin matkaa. Ennen reissua en ollut tehnyt sillä yhtä ainutta mäkilähtöä, pelkäsin sillä peruuttamista kuollakseni enkä osannut käyttää pyyhkijöitä kunnolla (...), mutta koska selvisin Vantaan keskustasta, mutakisapaikasta, mäkilähdöstä, parkkihallista ja kehä kolmosesta hengissä, voin ajaa sillä ihan missä tahansa.

Nyt kun olen leijunut autosta tarpeeksi, voin keskittyä sitten koiralliseen puoleen ;)

Lauantaina oli Mämmyn kisat, kaksi kertaa starttia ála Savikko. Tykkäsin radoista hirveesti! Eka rata meni ihan possuillessa, kepit sössit, kontaktit sössi, ei irronnut, ei leijeröitynyt, ei tehnyt ei mitään. Veikkaan, että oli vain hallissa liian vähän aikaa ennen starttia, ei tajunnut oikein mikä juttu se oli, se ei haukkunutkaan ennen omaa starttia yhtään. Tuloksena siis hylky.
Toinen rata oli sitten jo paljon parempi, siitä otettiin kymppi. Aan yli hyppäs ja muurikohta oli oma moka, mutta muuten oli paljon kivempaa menoa! Ja startin jälkeen oli selkeesti ihan into piukeena, näytti ihan siltä ettei nahoissaan kestä. 


Kisapaikalta lähdettiin ajamaan kohti Sokos Hotel Vantaata, jossa oltiin yötä (kepolla oli lahjakortti, kannatti sen tehdä pitkää päivää Tykkimäellä viime kesänä ja olla innokas myyjä kustipelissä!).
Majoituttiin hotelliin, miä kävin suihkussa ja käytettiin jätkät pissalla, jonka jälkeen lähdettiin Jiin kanssa hankkimassa illaksi mässyä ja kiertelemään Vantaalla (kyllä, se oli tosi hienoa vesisateessa puoli seitsemän aikaan lauantai-iltana). Palattiin hotellille vajaan parin tunnin jälkeen, käytiin syömässä hotellin Amarillossa ja käytettiin sitten jätkät iltalenkillä. Miua nauratti ihan hirveesti: jätkät ei ääntä päästäneet hotelllissa, ja meidän huone oli käytävän päässä - koko muu käytävänpätkä oli varattu jollekin kuurojen yhdistykselle :'D 

Jätkät olivat tosi nätisti koko hotellireissun, Mämmyä vähän jänskätti hississä mutta aamulla oli melkein jo kun vanha tekijä.
Hotelliporukka otti koirat ylipäätään tosi hyvin mukaan ja respajätkä oli hauska kun käytiin kirjautumassa ulos, "hyvää matkaa sitten teille ja hauhau!".


Puol kahdentoista aikoihin oltiin sunnuntaina kisapaikalla. Ricky sai juoksennella kolme starttia Salosen nimien alle. Ensimmäinen rata oli jotenkin tahmaa tassuissa, molemmilla, huonoja linjoja ja jotenkin tyhmä fiilis muutenkin. Tältä radalta vitska kepeiltä, niitä on tänä vuonna tullut luvattoman paljon. Olin itse kyllä eessä joo, mutta hei, se on kolmosluokkalainen, kyllä sen pitäis osata. Ei osannut. Tältä radalta siis vitska ja sijoitus joku 14.?
Toinen rata oli sitten paljon hauskempi! Pelkäsin alun putkiansaa (ingen problemo), ja sitä että tultaisiin aalta ylhäältä (tultiin, mutta ei liian), mutta muuten rata oli aika kiva. Etenemä 4,33, oli kyllä aika juostava rata. Nollalla siis maaliin ja sijoitus 8./44.

Mämmy veti tässä välissä bortsumestiksiin. Selvittiin alun putkiansasta, mutta sitten M haki keppien sijaan hypyn, jota en ollut ollenkaan ajatellut sen hakevan. Hylky siis, joten bortsumestiksissä hylky. Kepeillä sähläs, aan loikki (uusiksi, suoraan siitä maaliin). Sählä. Miulla oli silti kivaa!
Viimeistä starttia ennen alkoi olemaan jo väsymystä ilmassa, "eiks me voitas jo lähtee kotiin?", kuraa oli joka paikassa ja niskat vetivät jumiin (nii-in, kannattaisko suojata itsensäkin kunnolla kylmältä eikä vaan koiraa?) käytiin myö kuitenkin juoksemassa rata, joka oli tosi kiva. Lopun hyppyputki-kohtaa pelkäsin ihan hirmuisesti, melkein kaikki hylkäykset tuli siitä. Vedätin ehkä vähän turhaankin seinään päin, mutta yhtä kaikki, nollalla maaliin! Etenemä 4,22 ja sijoitus 7./39.

Viikonlopun tavoitteena oli hakea triplat ja näin saada SM-nollat kasaan. Ei ihan saatu. Saatiin kuitenkin jotain paljon parempaa: tuplien lisäksi Ricky voitti borderterrierimestikset, mediluokan, ja kruunattiin näin borderterrierikerhon medimestariksi!! Tulos oli miltein -20, hopeamitalistilla melkein 15, joten reilu voitto ;)


Bortsumestaruus oli "kannattava": voitettiin Rickyn kanssa vuodeksi aivan jumalattoman kokoinen palkintopysti, 30 euron lahjakortti Mustiin & Mirriin hurttatuotteita varten, 30 euron lahjakortti Muschiin, lahjakortti 1,5-2,5 kg Royal Canin koiranruokaa varten sekä bortsumuki. Myö kiitetään Rickyn kanssa Borderterrierikerhoa, oon aina tykännyt hyvästä ja vahvasta yhteishengestä ja näin hirmu iso satsaus vielä rotumestiksiä varten - kiitos!

Ajeltiin kotiin Kuninkaantien ABC:n kautta, käytiin kepon kanssa syömässä Hesburgerissa ja nauratin Hesen henkilökuntaa pyytämällä, että saisin kylmän hampurilaisen. "Ja ilman täytteitä, ei tosiaan tarvii lämmittää, se tulee miun koiralle, se oli tänään valtavan hieno!" Ei ehkä kaikista koiraystävällisintä safkaa, mutta bortsut arvosti jaettua hampurilaiskänttyä. Pihvi oli lämmitetty, muuten kylmä. 

Reissu oli kaiken kaikkiaan super, ainut miinuspuoli jos pitää etsiä, on se, että alusta tai paikka tai joku sai Mämmyn silmät taas vuotamaan, jota ei oo tapahtunut aikoihin. Rauhoittui kuitenkin parissa päivässä :)



torstaina, marraskuuta 15

Löytyi!

 
... meidän kadonnut agilityfiilis, nimittäin! Käytiin eilen treenaamassa ja se tuntui olevan oppikirjameininkiä - hyvä fiilis, paljon onnistumisia (paljon myös sähellystä, mutta haittaakse, kun saatiin onnistuneita suorituksia tehtyä myös?), hyvät loppu- ja alkulämpät.

Alkulämpät käytiin metässä/alapoluilla. Jätkät vetivät vapaina, päällä takit (on muuten pirun hyvät heijastimet!), miulla otsalamppu. Hyvin näki!

Ensin Mämmyn kanssa, ensimmäinen kierros:
1) vitoshypylle niisto, toisesta toistosta eteenpäin tosi nätisti!
2) antoi leijeröidä 8 ja 9 hypyt (leijeröinnistä ei tosin ollut apua, mutta onnistui)
3) kepit tuotti päänvaivaa. olisi mielellään hakenut renkaalle, tarvitsi tosi voimakkaan vartaloavun ja jarrauksen. Haki kuitenkin oikein ja antoi tehdä persjätön tosi hyvissä ajoin, jee!
4) 17 hyppy tuotti päänvaivaa, meinasi valua pitkäks ja oma liike oli jatkuvasti liian myöhässä tai loppui kesken, huoh.

5) kontakteilla en pysäyttänyt, haki loppuun nätisti mut ei 2on2offia.
toisella kierroksella:
6) possuili kontaktit, otettiin uudestaan, parempi. Katotaan miten kestää lauantaina, mut ei paineilla!
7) 17 hypyn kaarre tosi paljon parempi!

8) koko ajan hirmu hyvä tekemisen fiilis, jee!
9) oma asenne kohdallaan vaikka ohjaus olikin paikoin tökivää, mutta en muista milloin ois ollu treeneistä näin hyvä fiilis!

Sitten Ricky, ensimmäinen kierros (+ toinen):
1) varasti lähdössä, oho! lähti käden noustessa, ei luvan kanssa -> uusiks
2) antoi leijeröidä 14 ja 15 hypyt
3) tulee paljon kovempaa pussista kuin Mämmy, voittaa aikaa ihan hirveästi
4) 17 hypyn kaarre yhden lelutoiston jälkeen tosi pieni -> ekalla kerralla pudotti, tilastorima, sen jälkeen kesti.

5) rintamasuunta Rickyyn päin -> hidastaa aivan hirmuisesti, älä käytä, tai sitten tarkoituksella ;)
6) jätkällä oli hyvä tekemisen fiilis molemmilla radoilla, teki tosissaan!
7) ekalla radalla ei pysähtyny kontakteille, toisella kertaa pysähtyi nätisti 2on2off


Ekaa kertaa aikoihin oli sellain fiilis, että itse oli lämmitellyt kunnolla, jee! Muutenkin jäi kaikkiaan hirrrmuisen hyvä fiilis. Haukkupalleroiset oli taitavia. Viikonloppuna Vantaalle kisaamaan bortsumestiksistä!