Kesäkuu oli... miten sen nyt kauniisti sanoisi? Lössöilykuu. Lomakuu. "Hei kisataan mutta ei treenata" -kuu.
Mämmysen kanssa käytiin luonnetestissä, tehtiin kerran viiden minuutin kontaktitreenit. Vou. Jätkä on kuitenkin ollut mukana reissuilla, käyttäytynyt nätisti, jätkä on uinut. Aikalailla puhtaasti lomailumeininki.
Rickynen kävi jopa kerran treenailemassa yksien kontaktitreenien lisäksi. Sen lisäksi kisattiin yhdet normikisat, tuloksina 0 ja 6,50 (plus Purina Cupin finaalipaikka), sekä SM-kisat (joukkueesta 10, yksilöissä 1,03, sij. 19./178.). Ja sitten ollaan lomailtu, syöty ja lössötty. Fiilis on ollut hyvä, mutta ens kuussa luvataan treenailla vähän enemmän ;)
lauantaina, kesäkuuta 30
Pikakontaktit
Tänään lähdettiin yhden pysähdyksen taktiikalla kohti Kuopiota ja Agirotua, ollaan äitin luona Mikkelissä yötä. Illalla piti päästä kuitenkin vielä varmistelemaan kontaktit MAHin kentälle (Rickyn kanssa ollaan treenattu viimeksi 28.4. ja Mämmyn 13.5., öhöm). Miä aloin melkein itkeä kun Ricky alkoi kitistä Tuiskuharjuntielle käännyttäessä, se muisti ♥ Ja niin muistin miäkin. Oli jotenkin tosi, tosi outo fiilis olla paikassa, jossa vietti viisi vuotta ainakin sen pari tuntia viikossa, parhaimmillaan melkein kymmenen per viikko, yli vuoden tauon jälkeen. Jätkät lähti rallattelemaan itse tutulle pellolle, kaikki tuntui olevan ihan niin kuin ennenkin. Kontaktiesteet olivat kuitenkin uudet, ja niitähän me mentiin testaamaan ;)
Rickyllä aa x 3, nätit, alat asti juostut, keinu kahdesti, nätisti alas asti. Puomi otettiin sit useamman kerran, pari kertaa pallo oli alhaalla odottamassa, sitten ihan vapauttamalla. Nättejä, siistejä kontakteja.
Mämmy oli Rickyn jälkeen ja oli repiä pelihousunsa :D Se ei suostunut syömään namipalkkaa käydessään niin kuumana, ja itse kontaktit olivat itsessään ihan ookoot. Alas asti, vapautuksesta pois, alasmeno pikkaisen himmas. Olin kuitenkin kohtuu tyytyväinen, otettiin vaan aata ja puomia. Välillä oli alhaalla palkka, mutta koska koiraa ei kiinnostanut, tehtiin sitten ihan vaan räsylle vapauttamalla.
Rickyllä aa x 3, nätit, alat asti juostut, keinu kahdesti, nätisti alas asti. Puomi otettiin sit useamman kerran, pari kertaa pallo oli alhaalla odottamassa, sitten ihan vapauttamalla. Nättejä, siistejä kontakteja.
Mämmy oli Rickyn jälkeen ja oli repiä pelihousunsa :D Se ei suostunut syömään namipalkkaa käydessään niin kuumana, ja itse kontaktit olivat itsessään ihan ookoot. Alas asti, vapautuksesta pois, alasmeno pikkaisen himmas. Olin kuitenkin kohtuu tyytyväinen, otettiin vaan aata ja puomia. Välillä oli alhaalla palkka, mutta koska koiraa ei kiinnostanut, tehtiin sitten ihan vaan räsylle vapauttamalla.
torstaina, kesäkuuta 28
Open Class -treeni
Agirotuun on neljä yötä, miä lähdin kattelee, milloin jätkiten kanssa ollaan tehty yhtään mitään. Rickyn kanssa SMit, sitä ennen Lappeen kisat, ja sitä ennen ollaan oltu huhtikuussa Maijun koulutuksessa, noloa... Sallakin tuumas eilen kun tultiin treeneihin, että kappas, tulevathan ne kerran vuodessa treenaamaankin. Lahjattomat treenaa, vai miten se meni?
Ratana oli Agirodun Open Class -rata. Alkuun tein kolmesti puomin erillisenä, ekan kerran pallopalkalla ja sitten kaksi kertaa yksittäisenä. Ensimmäinen jäi liian ylös (tassut ei maassa) mutta toinen oli hieno! Radassa ei sitten mitään ihmeellisyyksiä ollutkaan.
Paitti että takanurkkaa 14-15 jouduttiin hiomaan - R ei meinannut vetävään käteen tulla, mikä sillä on ollut aina vähän kehno. Pallopalkka, ja jopas rupes pelittää ;) Kepeillä anoi vedättää hyvin ja kontaktit oli kivat. Tykkäilin :) Mämmyllä ois tarkotus tehdä kontaktitreenit vielä lauantai-iltana.
Juhannuksen teami vietti vähän tavallisuudesta poiketen - ei istuttu kotona syömässä makkaraa, syötiin kanankoipia kepo-harjottelijan mökillä. Jätkät hurmasivat muut paikallaolijat, kerjäsivät innolla ja Max oli mukana saunassa, yön nukkuivat yllättävän nätisti. Max yleensä aina vaeltaa ensimmäisen yön uudessa paikassa, nyt väsähti nukkumaan jo siinä vaiheessa kun myö läiskittiin korttia. Olin aika ylpeä jätkistä, saavat kuulemma tulla toistekin vieraisille :D
Mämmyinen Kiteen leirillä, kuvasta kiitos Oona!
Ratana oli Agirodun Open Class -rata. Alkuun tein kolmesti puomin erillisenä, ekan kerran pallopalkalla ja sitten kaksi kertaa yksittäisenä. Ensimmäinen jäi liian ylös (tassut ei maassa) mutta toinen oli hieno! Radassa ei sitten mitään ihmeellisyyksiä ollutkaan.
Paitti että takanurkkaa 14-15 jouduttiin hiomaan - R ei meinannut vetävään käteen tulla, mikä sillä on ollut aina vähän kehno. Pallopalkka, ja jopas rupes pelittää ;) Kepeillä anoi vedättää hyvin ja kontaktit oli kivat. Tykkäilin :) Mämmyllä ois tarkotus tehdä kontaktitreenit vielä lauantai-iltana.
Juhannuksen teami vietti vähän tavallisuudesta poiketen - ei istuttu kotona syömässä makkaraa, syötiin kanankoipia kepo-harjottelijan mökillä. Jätkät hurmasivat muut paikallaolijat, kerjäsivät innolla ja Max oli mukana saunassa, yön nukkuivat yllättävän nätisti. Max yleensä aina vaeltaa ensimmäisen yön uudessa paikassa, nyt väsähti nukkumaan jo siinä vaiheessa kun myö läiskittiin korttia. Olin aika ylpeä jätkistä, saavat kuulemma tulla toistekin vieraisille :D
Mämmyinen Kiteen leirillä, kuvasta kiitos Oona!
keskiviikkona, kesäkuuta 20
SM-19!
SM-kisat takana. Neljännet, joita olen ollut seuraamassa, toiset, joissa kisasin, ja ensimmäiset, joissa päästiin finaaliradalle. Tornion 2009 kisoja on vaikea voittaa, mutta tykkäilin aika paljon ♥
Perjantaina lähdettiin seittemältä kohti Jyväskylää, heti kun miä pääsin töistä. Meillä oli yöpaikka Uuraisissa, siellä oltiin kymmenen maissa. Palvelu oli... no jaa, menetteli, mutta paikka oli kohtuu upea: meillä oli koko "alaranta" käytössä, jätkät sai vetää ihan vapaana ja niillä oli kivvaa :)
Lauantaina herätys oli klo 5.45, kisapaikalla oltiin vähän ennen puolta seittemää. Ensimmäinen tunti, pari meni stressatessa, karjuessa iskälle (miulla oli kyllä maailman parhaat huoltojoukot, anteeksi että olin kakkapää teitä kohtaan!), mutta kun oma rataantutustuminen alkoi lähestyä, olo alkoi parantua. Keskittyminen parani, fiilis nousi, koira oli tosi kiva. Radalle oli aivan superfiilis mennä! Oltiin siis KSSK:n medijoukkueen ykköskoirakko, ja radalta vedettiin kymppi, puomi x 2. Meidän kontaktivarma otus, ties milloin ottanut kontaktivirheitä, hyppi sitten SM-kisoissa, great. Ensimmäinen oli kyllä ihan oma moka, liike veti sivuun, enkä kyllä karjunut mihinkään suuntaan, mutta silti vähän pöh. Meidän joukkueen tulokseks tuli kuitenkin hylky niin ei harmittanut niin kauheesti.
Katottiin minien joukkueradat (hurrrrrrrrrrrjasti onnea MAHilaisille joukkuehopeasta, olette aika pus ♥), jonka jälkeen iskä ilmotti että ei jaksa olla enää kentällä. Silloin vitutti, mutta itse asiassa nesteytys oli mennyt itsellä aika päin persettä ja oli ihana päästä uimaan. Miettikää, miä kävin uimassa, miä joka oon kaks vuotta vältelly vettä kuin ruttoa. Nyt kuitenkin yöpaikassa ei ollut suihkua käytössä, joten uiminen oli ainut vaihtoehto. Oli itse asiassa ihan kivaa. Loppuilta meni grillatessa ja nauraessa. Ricky tosin järjesti taas elämää: ne veti Mämmyn kanssa hepuleita, niin Ricky sitten veti päin grilliä - jossa oli tulet ja kaikki. Grillit lensi, mutta koira säilyi isommilta vaurioilta, heitin sen järveen. Vasemmasta takajalasta kärtsäs muutama karva ja omaan silmään koira liikkui sunnuntaina ei-ihan-normaalisti, mutta kyllä jätkä kisakunnossa oli.
Sunnuntaina oli tosi hyvä fiilis lähtee radalle. Yliaikaa sieltä tuli, 1,03, ja sijoitus siinä vaiheessa 41. Medien finaali oli ensimmäisenä, joten siinä välissä oli vaan pari tuntia. Koira oli ihan tööt kun lähdettiin radalle, kyllähän se liikkui mutta hitaaaaaaaasti. Nolla me kuitenkin sieltä tehtiin, ja se riitti loppujen lopuksi sijaan 19. : olin aika pirun ylpeä! Meidän tavoite oli päästä 20 parhaan sakkiin, me päästiin ;) Ei huonosti hitaalla mediborderilla, ei ollenkaan. 19./178, aika wou. Ricky tosin pääsee puomitreeneihin, finaaliradalla otettiin puomi puolikkaalla tassulla.
Finaaliradan jälkeen vaihdoin muutaman sanan tuttujen kanssa, kävin ostamassa Rickylle uuden pallon (lupasin sille jos tehdään nolla, me tehtiin kaksi ;) ) ja painuttiin puoleksi tunniksi metsään. Vain minä ja koira. Ricky veti vapaana, siinä miun sivulla, palloa suussaan roikottaen. Koko koirasta huokui väsy, mutta silti se heilutti häntäänsä ja nuoli naamaa. Se koko mettäkävely oli ihan sairaan liikuttava hetki, vain minä ja koira. Miä ja miun pieni punainen varjo, miun teki mieli itkeä, väsymystä, onnea, iloa, viikon vitutusta, ihan kaikkea. Päällimmäisenä oli kuitenkin ihan mielettömän onnellinen fiilis. Ei jaksettu seurata muita finaaleja, vaan lähdettiin kotiin saman tien kun sain kisakirjan käteen.
Ricky on alkanut vasta tänään keskiviikkona olemaan oma itsensä, sunnuntain ja maanantai-illan se vaan nukkui, eilen käytiin juoksuttaa jätkiä pallon perässä ja tänään jätkä on alkanut olla oma ittensä. Jumia ei ole, grillitörmäys ei tod. näk. aiheuttanut mitään. Suvi oli hieronut Rickyn edellisenä keskiviikkona, jätkä on auki.
Nii, oli Mämmykin reissussa mukana turisteloimassa. Aika paljon autossa, mutta oli se tosi reipas pikkujätkä ♥ Jospa se pääsis ens vuonna mukaan ihan kisakoirana?
Perjantaina lähdettiin seittemältä kohti Jyväskylää, heti kun miä pääsin töistä. Meillä oli yöpaikka Uuraisissa, siellä oltiin kymmenen maissa. Palvelu oli... no jaa, menetteli, mutta paikka oli kohtuu upea: meillä oli koko "alaranta" käytössä, jätkät sai vetää ihan vapaana ja niillä oli kivvaa :)
Lauantaina herätys oli klo 5.45, kisapaikalla oltiin vähän ennen puolta seittemää. Ensimmäinen tunti, pari meni stressatessa, karjuessa iskälle (miulla oli kyllä maailman parhaat huoltojoukot, anteeksi että olin kakkapää teitä kohtaan!), mutta kun oma rataantutustuminen alkoi lähestyä, olo alkoi parantua. Keskittyminen parani, fiilis nousi, koira oli tosi kiva. Radalle oli aivan superfiilis mennä! Oltiin siis KSSK:n medijoukkueen ykköskoirakko, ja radalta vedettiin kymppi, puomi x 2. Meidän kontaktivarma otus, ties milloin ottanut kontaktivirheitä, hyppi sitten SM-kisoissa, great. Ensimmäinen oli kyllä ihan oma moka, liike veti sivuun, enkä kyllä karjunut mihinkään suuntaan, mutta silti vähän pöh. Meidän joukkueen tulokseks tuli kuitenkin hylky niin ei harmittanut niin kauheesti.
Katottiin minien joukkueradat (hurrrrrrrrrrrjasti onnea MAHilaisille joukkuehopeasta, olette aika pus ♥), jonka jälkeen iskä ilmotti että ei jaksa olla enää kentällä. Silloin vitutti, mutta itse asiassa nesteytys oli mennyt itsellä aika päin persettä ja oli ihana päästä uimaan. Miettikää, miä kävin uimassa, miä joka oon kaks vuotta vältelly vettä kuin ruttoa. Nyt kuitenkin yöpaikassa ei ollut suihkua käytössä, joten uiminen oli ainut vaihtoehto. Oli itse asiassa ihan kivaa. Loppuilta meni grillatessa ja nauraessa. Ricky tosin järjesti taas elämää: ne veti Mämmyn kanssa hepuleita, niin Ricky sitten veti päin grilliä - jossa oli tulet ja kaikki. Grillit lensi, mutta koira säilyi isommilta vaurioilta, heitin sen järveen. Vasemmasta takajalasta kärtsäs muutama karva ja omaan silmään koira liikkui sunnuntaina ei-ihan-normaalisti, mutta kyllä jätkä kisakunnossa oli.
sm-tyylilyyli
jätkät ui!
(c) Pirkko Riekki
(c) Pirkko Riekki
Finaaliradan jälkeen vaihdoin muutaman sanan tuttujen kanssa, kävin ostamassa Rickylle uuden pallon (lupasin sille jos tehdään nolla, me tehtiin kaksi ;) ) ja painuttiin puoleksi tunniksi metsään. Vain minä ja koira. Ricky veti vapaana, siinä miun sivulla, palloa suussaan roikottaen. Koko koirasta huokui väsy, mutta silti se heilutti häntäänsä ja nuoli naamaa. Se koko mettäkävely oli ihan sairaan liikuttava hetki, vain minä ja koira. Miä ja miun pieni punainen varjo, miun teki mieli itkeä, väsymystä, onnea, iloa, viikon vitutusta, ihan kaikkea. Päällimmäisenä oli kuitenkin ihan mielettömän onnellinen fiilis. Ei jaksettu seurata muita finaaleja, vaan lähdettiin kotiin saman tien kun sain kisakirjan käteen.
Ricky on alkanut vasta tänään keskiviikkona olemaan oma itsensä, sunnuntain ja maanantai-illan se vaan nukkui, eilen käytiin juoksuttaa jätkiä pallon perässä ja tänään jätkä on alkanut olla oma ittensä. Jumia ei ole, grillitörmäys ei tod. näk. aiheuttanut mitään. Suvi oli hieronut Rickyn edellisenä keskiviikkona, jätkä on auki.
Nii, oli Mämmykin reissussa mukana turisteloimassa. Aika paljon autossa, mutta oli se tosi reipas pikkujätkä ♥ Jospa se pääsis ens vuonna mukaan ihan kisakoirana?
radalta tullessa, oon tossa pylvään kohdalla ♥
keskiviikkona, kesäkuuta 13
LAU:n iltakisat
Käytiin Rickyläisen kanssa Lappeenrannan iltakisoissa. Lähdettiin hakemaan menolippua Purina Cupin finaaliin, ja me saatiin se! Ekalta radalta voittonolla parin sekunnin aliajalla, toiselta radalta vitska (oma ohjausmoka) ja yliaikaa +1,5 sekunttia. Tällä oltiin kolmansia, jokseenkin huvittavaa :D
Koira oli tosi hyvällä fiiliksellä, itsellä oli hyvä, rento fiilis, näin tää homma natsaa. Olihan siellä kauneusvirheitä vaikka kuinka ja eka rata oli suoraan sanottuna tosi ruma, mutta näillä eväillä SM-kisoihin viikonlopulla!
Matkassa oltiin Sallan ja mutiaisten kanssa, kiitos jälleen kaikesta ♥ Ricky jopa makaili häkissä välillä ja kisapaikalla oli suurimman osan ajassa makuullaan, huippua, että osaa rauhoittua.
sunnuntaina, kesäkuuta 10
Reissukakkiaiset
Lähdettiin eilen jätkien kanssa puolen tunnin varotusajalla miun iskän ja veljen kanssa turisteloimaan Riihimäen Erämessuille. En edes muista milloin jätkät on olleet pitemmällä autoreissulla ennen Kiteetä, ja R yllätti rennolla matkustustyylillään, se makasi suurimman osan aikaa, yleensä se seisoksii.
Messualueella jätkät oli tosi nätisti, mutta sitten paljastuikin, että messualueella ei saa turvallisuussyistä kuljeksia turistikoirien kanssa. Haukut ois pitänyt viedä dogsittereille, ja hinta ois ollut 10 euroa per koira, joten jätkät odottelivat pari tuntia autossa. Onneksi sää oli pilvinen ja aika viileä niin ei jätkillä ollut mitään ongelmaa :)
On ne vaan helppoja otuksia!
Messualueella jätkät oli tosi nätisti, mutta sitten paljastuikin, että messualueella ei saa turvallisuussyistä kuljeksia turistikoirien kanssa. Haukut ois pitänyt viedä dogsittereille, ja hinta ois ollut 10 euroa per koira, joten jätkät odottelivat pari tuntia autossa. Onneksi sää oli pilvinen ja aika viileä niin ei jätkillä ollut mitään ongelmaa :)
On ne vaan helppoja otuksia!
torstaina, kesäkuuta 7
Kaikkea pientä
Suvi kävi eilen hieromassa Rickyn. Jätkä oli kauttaaltaan jumissa, ei kuitenkaan ihan paskajumissa. Pahiten takajalat ja oikee etunen jota ontui pari viikkoa sitten. Myös niska oli junttura. Suvi sai kuitenkin hyvin aukastua koiraa ja ensi viikolla uudestaan :) Ensi viikolla onkin oikeen superkoirallista varsinkin verrattuna toukokuuhun: tiistaina Lappeenrantaan Purina Cupin osakilpailuun, keskiviikkona Suvi hieromaan Rickyä, lauantai-sunnuntai Jyväskylässä SM-kisoissa. Ricky on lauantaina joukkueessa ja sunnuntaina yksilöt, medejä 178 kappaletta, jey!
Sitten kaikkea muuta pientä, josta on pitänyt kertoilla, mutta koska ne ovat kaikkea tosi pientä, ei niille ole voinut tehdä omaa päivitystä.
1) Mämmy ei olekaan niin nössö kun oon luullu. Yks ystävä vei miut katsomaan yhtä läheistä lintutornia tässä viikko sitten, jätkät juosenteli vapaana ja ajattelin, että ne jää sinne alas kun portaat oli suhteellisen jyrkät. Kaksjalkaiset kipus ylös kattoo auringonlaskua, ja mitä tekee miun terrierit? Max etunenässä kiipeää ylös! Omin tassuin meni myös alas, mutta olin aika wou - oisin ollut nimittäin aika suuresta summasta valmis lyömään vetoa, että Mämmy ei tule ylös.
2) Ricky on nypitty, kiitokset jälleen Alisalle! Jätkä on aika järkyn näköinen (joka ei kyllä ole nyppijän vika), se näyttää ihan katurakilta plus sen parta on oikeesti harmaa. Ja hännänpää kalju!
3) Jätkillä oli tässä pari päivää kaveri, chihu Sulo 1,5 v. Ricky vaikutti Sulon rinnalla hirveen vanhalta. Katteli nuorempien touhuja vähän omista maailmoistaan, kävi se kyllä vähän riehumassa myös mukana, muttamutta. Se on oikeesti kohta jo seittemän, hui kamala.
Hennalle kiitos kaikista kuvista! :)
Sitten kaikkea muuta pientä, josta on pitänyt kertoilla, mutta koska ne ovat kaikkea tosi pientä, ei niille ole voinut tehdä omaa päivitystä.
1) Mämmy ei olekaan niin nössö kun oon luullu. Yks ystävä vei miut katsomaan yhtä läheistä lintutornia tässä viikko sitten, jätkät juosenteli vapaana ja ajattelin, että ne jää sinne alas kun portaat oli suhteellisen jyrkät. Kaksjalkaiset kipus ylös kattoo auringonlaskua, ja mitä tekee miun terrierit? Max etunenässä kiipeää ylös! Omin tassuin meni myös alas, mutta olin aika wou - oisin ollut nimittäin aika suuresta summasta valmis lyömään vetoa, että Mämmy ei tule ylös.
2) Ricky on nypitty, kiitokset jälleen Alisalle! Jätkä on aika järkyn näköinen (joka ei kyllä ole nyppijän vika), se näyttää ihan katurakilta plus sen parta on oikeesti harmaa. Ja hännänpää kalju!
3) Jätkillä oli tässä pari päivää kaveri, chihu Sulo 1,5 v. Ricky vaikutti Sulon rinnalla hirveen vanhalta. Katteli nuorempien touhuja vähän omista maailmoistaan, kävi se kyllä vähän riehumassa myös mukana, muttamutta. Se on oikeesti kohta jo seittemän, hui kamala.
Mämmyn luonnetesti
Käytiin Mämmysen kanssa 2.6. Kuusankoskella KPKYn luonnetestissä, testaavina tuomareina Mikael Laine sekä Sami Heikkilä.
Tuomariharjoittelijan palaute nauhalta purettuna:
"Alotetaan toimintakyvystä, elikkä se on koiran rohkeutta toimia tuolla radalla. Tää on +1, kohtuullinen. Kelkalla se mietti hetken ennen kuin se tuli kattoo sitä ja pimeessä huoneessa se tarvitsi pienen niiskautuksen, muuten ihan hyvin. Sitten terävyys, eli miten se reagoi uhkaan, +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua, elikkä ei se oikee reagoinu siinä millään tapaa mutta helpottu kuitenkin kun ei sitten tehtykään pahaa.
Puolustushalu, siinä se sai pienen äänen itsestään irti, elikkä +1, pieni. Taistelutahto, miten se nauttii taistelusta, +2, kohtuullinen, kun saatiin toinen lelu sille niin saatiin se leikkimään.
Hermorakenne, miten se kuormittuu tossa matkan varrella, niin +1, hieman rauhaton. Ihan vähän siinä näkyy pientä stressin poikasta mut ei mitään häiritsevää, palautuu hyvin.
Temperamentti eli koiran vilkkaus, kohtuullisen vilkas, eli se ei hötkyile siellä radalla. Sit koiran kovuus, eli se miten se muistaa asioita tuolla radalla, niin kyl se niitä vähän muistelee, haalaria ja tynnyriä ja kelkkaa, kun te ohitatte niitä niin pieniä väistöjä sillä tulee, eli +1, hieman pehmeä.
Ja sit luoksepäästävyys, se on hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin, +3, näkyi jokaisella testin osa-alueella. Ja sitten laukauspelottomuus, niin se on laukauskokematon, eli sen reaktiot pieneni mitä enemmän ammuttiin laukauksia.
Ja koska lapussa ei ole miinuspisteitä ja plussaa tuli sitten 155, on tulos 155 pistettä."
Tulosrivistö näytti tällaiseltä:
toimintakyky +1, kohtuullinen
terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
puolustushalu +1, pieni
taisteluhalu +2, kohtuullinen
hermorakenne +1, hieman rauhaton
temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
kovuus +1, hieman pehmeä
luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
laukauspelottomuus ++, laukauskokematon
loppupisteet + 155.
Seinällä Mämmy ei Rickyn tapaan reagoinut mitenkään, puolusti vähän Rickyä terhakkaammin. Ylläri oli ainoastaan laukauspelottomuus, luulin että se olisi mennyt laukausalttiiksi mutta se olikin vain laukausarka, positiivinen ylläri! Ammuttiin kolmesti. Pimeessä huoneessa käytti paljon nenäänsä, ei hätiköinyt eikä käynyt moikkailee tuomareita kuten R omassa testissään.
Henk. koht. tykkäsin enemmän bortsukerhon luonnetestistä, mutta oli ihan kivaa KPKY:nkin luonnetestissä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)