sunnuntaina, maaliskuuta 31

Maaliskuun välikatsaus

Ricky
- yhdet kisat, kaksi starttia: ohjaajan sössimä nolla ja hylky
- neljät treenit: kahdet omatoimitreenit ja kahdet ohjatut
- yleisfiilis on ollut hirmu positiivinen :)
- alaselässä vähän jäykkyyttä pitkin kuukautta, parantuu aina hieromisen yhteydessä

Max
- yhdet kisat, kaksi starttia: nätti vitska ja nätti hylky
- neljät treenit: kahdet omatoimitreenit ja kahdet ohjatut
- yleisfiilikseltä ihan älyttömän positiivinen! ylimääräinen kaahatus on jäänyt pois ihan kokonaan, M hakee lenkeillä paljon enemmän kontaktia, ylipäätään kaikilla elämän osa-alueilla on ollut aivan hirmuisen ihana koira!
- hierottaessa on ollut aukinaisen tuntuinen

Yleisesti ollut paljon pitkiä lenkkejä, enemmän yhteistä tekemistä kun Karitan kirjotukset loppu. Ricky the remmirähjäkin on ollut epätavallisen hiljainen ja kuuliainen ohitustilanteissa, jee!


lauantaina, maaliskuuta 30

Pääsiäiset!

Käytiin pääsiäisen (eli iskän vapaiden) kunniaksi Repovedellä. Jätkät sai juosta vapaana, saivat vähän makkaraa ja olivat innoissaan. Ricky meni riippusillan yli suht reippaasti (viimeksi jänskätti aika paljon), M taas arasteli, mutta tuli ihan itse yli ja liike jatkui koko ajan vaikka suhteellisen hidasta olikin.






Pääsiäistä on vietetty myös kepon kanssa - kepolla oli nimpparit ja siellä oli puoli sukua kylässä. Ja meidän jätkät. Jotka olivat ihan hirmu nätisti, olin aika omg. Käyttäytyivät kuin parhaimmatkin salonkipuudelit :D osaavat tehdä näköjään mitän tahansa muutaman herkkupalan tähden!

torstaina, maaliskuuta 28

Kepon kehityskaari

Kun kirjustaa treenejä vähän myöhässä, on vaarana, että treenit on jo unohdettu. Onneksi miulla on kerrankin treenit videoitu! Tässä on kaikki yhtä pätkää lukuunottamatta. Vähän lössöily fiilis, ei ihan oikeeta tatsia, vähän viilattavaa kaikessa, mutta aivan hirmuisen hauska rata, inspiroitu edellisen treenaajan treenin pohjalta tyylillä "heitetään tuonne putkea ja tuonne keppejä, miä numeroin puolikkaan radasta ja Salla numeroi toisen puolen". 


Keppien aloitus kusi jälleen sillan sujuvasti molemmilla ja ohjaajasta lähtöisin olevaa huolimattomuutta. 

Kepo oli ensimmäistä kertaa treeneissä mukana, ja sai sitten treenatakin ekaa kertaa. Ensin nauratti tennislähtöinen ohjaustyyli, mutta lopputreenistä oltiin Sallan kanssa kateudesta vihreitä - miten joku voi noin hyvin keretä? Salla heitti, että mitä jos Joonas alkaakin ohjaamaan ensi vuoden puolella. En varmasti anna - Mämmyä ainakaan...


tiistaina, maaliskuuta 26

Paljasjalkatreenit!


Käytiin Sallan, mutiaisten ja pikku-Icarozin kanssa treenaamassa. Salla oli ettiny jonkun vanhan valmennusradan, jossa oli 30 estettä, me tehtiin siitä sitten ensimmäiset 20. Oli älyttömän kiva ja juostava rata! Oisi voinut hinkata vähän enemmänkin, mutta miä olin totaalisesti unohtanut että me treenataan kasvihuoneessa. Kasvihuoneessa, jonne on paistanut koko päivän aurinko. Jossa on 32 astetta lämmintä. Meidän Mämmyhän tunnetusti sietää lämpöä hirveän huonosti, mutta se ylitti itsensä ja jaksoi tsempata tosi hienosti siitä huolimatta, että olivat telmineet Icaroz-lappalaisen kanssa melkein puoli tuntia.
Ai niin, miä juoksin paljain varpain, ja oli parhaimpia fiiliksiä aikoihin!


Mämmy, ensimmäinen kierros
- tehtiin aluksi pelkkää 18-19 väliä: jos lähdetin puomin päästä putkeen ja siitä autoin kepeille, ei ongelmaa, mutta ei hakenut olenkaan jos koitin mennä 17-19 väliä, eli keppejä vain harjoittelun alle. En jänyt jauhamaan: noin kuumassa ihan turhaa
- tosi nätisti kakkoshypylle, itse asiassa toimi 8 hypylle asti, vaikka kaarrokset olikin vähän kysymistä. Ei pahasti, mutta sen verran, ettei tuntunut kulkevan kuin unelma. Vastaisella kävellä veto 4-5 hypyn välissä, haki kasille asti nästi jossa sitten kääntyi väärään suuntaan ja tiputti riman
- putkissa ei ongelmaa, kun kierrätin 7 hypyn ulkokautta haki putkeen, otettiin uudestaan sisäpuolelta niistolla -> nätti!
- 13-16 välillä katteli vähän mitä Salla tekee ja oli jotenkin hirmu kehno, jätti 15 hypyn välistä
- puomilla palkkasin namilla
- loppu ei onnistunut, lähetin loppujen lopuksi kepeille suoralta linjalta

Ricky
- ensin tehtiin puomi kerran, näytin Rickylle että pallo jää puomin alastulolle, ideana varmistaa itsenäistä alastuloa: eihän siinä ollut ongelmaa!
- tehtiin Rickynkin kanssa 18-19 väliä: puomin päästä lähettämällä ja kepeille avustamalla ei ongelmaa, jos tein 17-19 niin haki keppien aloitusta väärin (mutta kepeille kuitenkin, toisin kuin Mämmy). Jätin pallon muutaman kerran keppien alkuun, jonka jälkeen alkoi hakemaan oikein
- tehtiin rata kerran, samalla tavalla kuin Mämmyn kanssa, poikkeuksena 6-8 juosten ulkopuolella, ja 7 saksalaisella, puomin teki tosi nätisti itsenäisesti vaikka miä jäin puomin puolväliin, nopea vapautus
- kepeille haki oikeinn!
- toisin sanoen, ensimmäinen rundi puhtaasti, paitti 2 rima tippu
- Salla huomasi, että mitä "kyyrymmässä" käännän, sitä tiukemmin kääntyy. Sanoi sitten, että kosketapa kädellä maata kääntäessä. Miä kokeilin: koira kääntyi niin tiukasti, että joutui ponnistamaan melkein paikaltaan: ei ole ikinä ennen, oikeasti, _ikinä_ noin tiukasti, eli tästä lähtien: jos käännät tiukasti ja lähellä itseäsi, kosketa kääntyessä maata!

Max, toinen kierros
- tein Mämmyllä toisenkin pätkän, kepit kahdesti vähän helpotetussa kulmassa (puhtaita, hyvinä suorituksia) ja sitten kääntymiskohdat 4-8 ja 13-16 että sain tiukkoja, tiiviitä käännöksiä. Toimi tosi nätisti, jaksoi tsempata lämmöstä ja väsymyksestä huolimatta. Olen ihan pirun ylpeä!

Ricky väsyi treeneistä tosi paljon, oltiin kotona joskus kolmen maissa kotona, nyt kello on kahdeksan ja se on vaan nukkunut ja käynyt syömässä. Paksu turkki taisi viedä sittenkin voiton toisesta. Huomenna jää harkat välistä, mutta torstaina mennään taas Sallan kanssa treenaamaan, tällä kertaa vähän aiemmin, eikä toivottavasti ihan niin lämpimään halliin ;)

Viime keskiviikon treenit

Sen siitä saa, kun kirjaa treenit ylös melkein viikon myöhässä... Rata on sellainen "noin suurinpiirtein", muistan vain, että töitä piti tehdä ja kivaa oli! Kummallakaan ärrierillä ei tainnut olla radalla mitään muuta kuin pirun hieno kolmosputki, johon Salla ei uskonut :D Kävin siis merkkaamassa jätkien odottaessa kolmosputken suun, kävelin kolmos-nelos-väliin ja kutsuin siitä. Toimi molemmilla, eivät empineet ollenkaan, että kumpi pää. 



Ricky
- välistävedot toimivat tosi nätisti (5 ja 6 muuten väärällä puolella)
- itsenäisesti 7 hypylle, takanaleikkaus 8 toimi, jota ennen useampi lenkitysritys
- ekalla kerralla hyppäs 2 hypyn, piti pitää kunnolla ääntä putkessa niin tuli 10
- haki kepeille tosi hyvin
- oikeastaan koko loppurata oli puuhatehtävä. Sallan neuvoilla ratkaistiin!
- 12-13 ei vaan onnannu, jätettiin loppujen lopuksi välistä, kerran meni tuurilla oikein
- 14 taakse valssi, persjättö hypyn 15 taakse ja 16 taakse. olin myöhässä monta kertaa, kerran saatiin toimii tosi nätisti. olin iloinen!
- kepeille tarvitsi voimakkaan työnnön

Pohdiskelin tässä jossain kirjoituksessa, että Rickystä on tullut vanha ja hidas. Paskanmarjat. Kun se meni minihyppyjä, miä en perässä pysyny. 

Rickyn radan jälkeen oli hirmu hengästyny olo, jalat rullas suurinpiirtein hyvin, mut hengitys ei toiminu pakkasessa vieläkään edes Mämmyn kanssa menossa.

Max
- välistävedoissa olin jatkuvasti koiran edessä, mut itse koira toimi tosi nätisti
- 7-9 usea epäonnistunut yritys, mut loppujen lopuksi onnistu persjätössä 8 taakse
- kepeille tarvitsi tosi voimakkaan avun
- väli 12-13 meni yllättävän hyvin, kerran haki väärin kun onnistuni koiran itse 15 hypylle työntämään
- persjättö 15 hypylle ja 17 putkelle tosi voimakas vastainen käsi: toimi tosi nätisti kun ajotus onnistu!
- kepeillä jätti jatkuvasti toisen välin pujottelematta jos ei ollut käsiapua. Sallan kanssa tultiin siihen tulokseen, että se ei ole kipeä, se ei vaan viitsi pujotella kun miulla on sellainen "voi pikku Mämmyä" -asenne, eli koira oikeasti tekemään töitä, siltä saa vaatia!
- jäi päälimmäiseksi tosi hyvä fiilis. Mämmy jaksaa tsempata, se jaksaa yrittää. Vuoden takaiseen ihan huikea parannus!

Illalla hieroin jätkät, Mämmy oli vähän kireä vasemmalta puolelta, Ricky ei taaskaan antanu käydä selkää kunnolla läpi (puhuin tästä joskus aiemminkin: hierojan antaa käydä kunnolla läpi, ja on ihan kunnossa, miulla tekee ihme kiermurtelua, kutittaakohan sitä tai jotain? tai sit se on vaan opittu tapa). 

tiistaina, maaliskuuta 12

Juoksee, juoksee!


Viime keskiiviikon treenit, Irman tosi kiva rata!

Max
- niisto 2 hypylle, haki kepeille älyttömän nätisti, kova, hyvä vauhti, tarkka sisäänmeno, antoi vedättää 

- työntö 4 hypylle
- kohta 5-8 tuotti päänvaivaa. ensin tein valssin 5-6 väliin, peruuttaen jaakotus 7 hypylle, mutta haki 8 hyppyä väärin päin. Loppujen lopuksi paras ratkaisu toimi kun kierrätin 7 hypyn toisen siivekkeen kautta ja valssasin sinne. M haki äärettömän sujuvasti 10 hypylle itsenäisesti ja pystyi ottamaan valtavasti sivuetäisyyttä
- yritin valssata 14 hypyn jälkeen, mutta olin vain koiran tiellä. Irman ehdottama persjättö toimi paljon paremmin!
- kontakteilla ei ollut minkäänlaista hajua siitä, että pitäis pysähtyä. Nyt miun pitäis sit päättää pysäyttelenkö treeneissä vai en, kun kisoissa ei pysäytetä
- koira keskittyi ihan mielettömän hienosti ja lenkitteli tavallista vähemmän. Koko helmikuun jatkunut positiivinen fiilis oli nytkin messissä - ovatko kaksi hernettä viimein kohdanneet toisensa?

Ricky
- ei hakenut kepeille?? niistätin samalla tavalla kuin Mämmyä, jäi vaan pyörimään jalkoihin. pyöräyttämällä siivekkeen toista kautta valssilla alkoi toimimaan.
- muuten tein aikalailla samalla tavalla kuin Mämmyllä, ei mitään kummallisuuksia
- kolme kertaa tehtiin rata, yhdellä kerralla hyppäsi aan
- oli jotenkin jähmeän tuntuinen. Nyt kun Mämmy on alkanut taas pelittämään tosi hienosti, niin korostuu Rickyn jähmeät kääntymiset ja sen hitaus


maanantaina, maaliskuuta 11

Lappeenranta 2.-3.3.

Nyt, apauttiarallaa ikuisuus Lappeenrannan kisoista, saan viimeinkin tehtyä kisaraportin. Syyttävä sormi osoittaa Youtuben uudistunutta videohallintapalvelua, jota en osaa käyttää, mutta onneksi miulla on fiksu pikkuveli joka auttoi ♥


2.3., lauantaina, lähdettiin ajelemaan puoli kahdeksan maissa kohti Lappeenrantaa, mie, jätkät ja kepo. Kepo oli siis... kolmansissa kisoissaan mukana ja hoiti tehtävänsä esimerkillisesti! Kuvauksen kanssa on vielä sen verran opeteltavaa, saa liikkua jos ratahenkilö seisoo edessä ;)

Lauantai oli siis Rickyn päivä. R oli jotenkin... poissaoleva ei oo oikee sana, mutta se kuvaa varmaan parhaiten. Lähdettiin kolmansina, ja kepo haki sitten autosta. Oltiin tottakai lämmitelty ja silleen, mutta ei se koira hinkunut radalle niin kuin normaalisti. Miulla oli sitä paitsi rataantutustumisessa jo ongelmia, päätin kokeilla, onnistuuko miulla rataantutustuminen paremmin musiikkia kuunnellen - ei onnistunut, ei, vaikka miulla soi kuulokkeissa Jare&Villegallen "Iha finaalis" (Me ollaa kuninkait, me ollaan mestareit/me ollaa, me ollaa, me ollaa/me ollaan pääliköit, me ollaan teflonii/me ollaa, me ollaa, me ollaa voittajii/me ollaa voittajii, me ollaa voittajii, me ollaan voittajii). Se kohta, missä meni sitten loppujen lopuksi pipariksi, oli arvotus rataantututumisessakin, ja radalla muistan arponeeni valssaanko vai teenkö takanaleikkauksen ja persjätön. Päädyin persjättöön ja siihen asti nollalla ollut rata kuoli sitten siinä. Opin kaksi asiaa.
1) älä kuuntele musiikkia rataantustumisen aikana
2) tee suunnitelma äläkä muuta sitä


Ricky siis teki kyllä töitä radalla, mutta ihan terävin kärki miun mielestä puuttu. Seuraavalle radalle sekä koira että ohjaaja tsemppasivat ja tehtiin se nolla. Videolla näytetään ihan hirveen hitailta, mutta radalla tuntui vauhtia kuitenkin olevan. En sitten tiedä. Se on pieni medi. Sijoitus 3/13, SM-nollat koossa ja päivän tavoite täytetty.

Ricky on jopu tullut vanhaksi tai kisakunto on pohjalukemissa - kotiin päästyään koira kävi syömässä ja painui nukkumaan miun sänkyyn. Se ei tullut koko iltana olkkariin muitten seuraan ja halusi selkeästi olla rauhassa, eikä lähtenyt iltalenkillekään tyypillisenä itsenään, vaan sellaiselta "okei mennään sit". Hieroin sen sit illalla, oli selästä selkeästi vähän jäykkä, päätin sitten että saa jäädä kotiin sunnuntaina, Mämmyn kisapäivänä.

Sunnuntaina lähdettii sitten kepon ja Mämmyn kanssa kolmistaan. Mämmy oli hirmu iloinen, energinen ja ehkä parhaimmillaan! Jätkä haki jo lauantaina aktiivisesti kontaktia, ja sunnuntaina se oli kertakaikkiaan riemuissaan ollessaan yksin mukana. Kenties R pitäisi jättää useamminkin kotiin ja lähteä Mämmyn kanssa kahdestaan reissuille?

Iitun kanssa tuskailtiin keppiongelmiemme kanssa. Lyötiin vetoa, että haetaan nollat kotiin ja hitaampi saa tarjota nopeammalle kierroksen buffetissa. Tehtiin sitten molemmat keppivitska, Mämmy haki täysin suoralta linjalta toiseen väliin, huoh. Muuten oli tosi nätti nollarata. Kerrankin kun ohjaus pelittää niin sit tulee tollaisia tyhmiä kämmejä koiran puolelta.

Toinen rata oli sitten muuten nätti mutta hylky -tyyppinen ratkaisu. Lähdin yksinkertaisesti kääntämään liian myöhään. Tarvitseeko miun muuten sanoakaan, että nyt oli nätit kepit?


Olin joka tapauksessa tosi tyytyväinen Mämmyn asenteeseen. Se on ihan pirun kiva! Eiks se oo oikeesti tärkeintä, että meillä on hauskaa yhdessä? (on. ihan oikeasti.)

Nyt syttyi joka tapauksessa into kisata Mämmynkin kanssa enemmän, varsinkin, kun R sai nollansa kokoon!