Huhtikuun välikatsaus

Ricky
- kuudet agitreenit (oho, varmaan ennätys!), joista puolet omatoimitreeniä ja puolet ryhmätreeniä
- viisi agistarttia: kaksi nollaa (sijoilla 3. ja 5.), kaksi hylkyä, yksi kymppi 
- aavistus ehkä kovakorvaisuutta, ota-ongelmaa, fiilis kuitenkin positiivinen
- rokotettu
- nypitty
- mökkeily

Max
- kuudet agitreenit, puolet omatoimitreeniä ja puolet ryhmätreeniä
- kuusi agistarttia: yksi kymppi ja viisi hylkyä
- ei läheskään yhtä hyvän tuntuinen kuin kuukausi sitten, keppiepävarmuutta ja kontakteilla kanssa epävarma, kuitenkin tuntuu vieläkin yrittävän kovin kovasti. Fiilis on ollut treenien jälkeen mietteliäs, vähän plusmiinusnolla. Tai itseasiassa, kuu oli puoliväliin asti tosi jees, sitten vähän nuupahti. Uuteen nousuun sitten vain, eiks jeh. 
- rokotettu
- nyppimistä vailla
- mökkeily

toukokuu: näyttely molemmilla, Mämmyllä kolme starttia Kotkassa ensi viikonloppuna. Karitalla alkaa työt, mutta voitaisiin käydä vetämässä keppitreenit pari kertaa toukokuun aikana voisi olla aika jees.

Just relax

Myö vietettiin viime viikonloppu (pe-su) pääsykoekirjoja paossa kepolaisen mökillä. Jätkät nautti suunnattomasti, hihnoja ei edes näytetty kävelylenkeistä huolimatta. Ricky oli pähkinöinä pallonsa kanssa, Max keksi pyöriä kalanperkeissä (se pääsi saunaan ja pesulle ja kehtasi vielä nauttia siitäkin mokoma), jätkät sai herkkujämiä... Kaiken kaikkiaan levännyt, hyvä fiilis. Olin hurjan ylpeä keposta, se komensi Rickyä kun toinen räkytti ja söi kottikärryn etupyörää, kepo laittoi sen jäähylle :D

Ricky oli melkein koko reissun takki päällä kun tuntui vähän palelevan ilman jos ei oltu liikkeessä. Yöt piippailtiin välillä, ollaan totuttu nukkumaan mamman vieressä niin pitäähän sitä protestoidassa jos ei parvelle pääse mukaan nukkumaan, niih. 

Ja koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kuvaoksennus:

et nähnyt ilman palloa, tai ainakin pallo oli lähettyvillä :)

herra söpis

kepo ja kaverit

harmaantuu päivä päivältä, komistuu vuosi vuodelta ♥

mökkiotus!

nomnomnom

ihmisten ruoka

meillä ei kerjätä eikä eikä kiusata koiria
meillä ollaan nälkäisiä ja ilkeitä

Näin irrallisena loppuhuomautuksena voin todeta, että käytiin tänään uusimassa rokotukset, olivat jätkät reippaita poikia, ruoka se on mikä maailmaa pyörittää!

Koiranpäivän treenit

Onhan se ihan jees kirjustaa treenejå muistiin lähes viikkoa myöhemmin... Yritetään silti! Irma siis piti viime keskiviikkona koiranpäivän treenit, aluksi noi punaisella, sinisellä ja vihreällä tehdyt pikkupätkät, sitten mustanumeroinen rata. Tein alkupätkät koirien kanssa vuorotellen, eli ei joutuneet kauaa hengaamaan hallissa. Ricky oli ihan täpinöissään, Max yritti hirveästi mutta huomasi vireen vähän kärsivän loppuradalla.

Ricky
- pikkupätkät ok, ei yllätyksiä
- kepeillä haki pari kertaa toiseen väliin, ekalla kerralla olin itse tiellä, mutta silti ärtsyti. 
- juoksi varmaan kolmesti 10-putken vierestä. Tätä miä en vaan tajunnut - käsky oli, näyttö oli, suunta oikea - miksi putken vierestä, en ymmärrä
- muuten tosi jees, teki nätisi töitä, pientä kaarretta, kepeillä kunnon vedätykset ja pallohetsaukset

Max
- aalla otti kaikki kontaktit 2on2off, kerran varasti. Hirmu hitaasti alas, mietin että sattuuko sitä vai onko se vaan epävarma. Kallistun epävarmuuteen
- kepeillä haki kanssa paljon väärin. Nää pitää oikeesti ottaa työn alle
- muuten sitten taisikin olla ihan nättiä työskentelyä, yritystä ainakin 

Hirveesti ei ole edes (ohjauksellista) mielikuvaa, mutta treeneistä jäi tosi hyvä fiilis, niin eiköhän se kerro jo ihan tarpeeksi? 

Viikon teemana kymppejä ja hylkyjä

Harvinainen viikko takana - me kisataan äärimmäisen harvoin kaksi kertaa viikossa, hyvä jos kahdesti kuussa. Mämmyllä startteja takana neljä ja Rickyllä kaksi. Viikon saldona on 2 x 10 ja 3 x hyl, joten ei sitä tuloksilla hirveesti juhlita. Ollaan vaivuttu epätoivon syvimpiin syövereihin, oltu hirmu iloisia ja kaikkea siltä väliltä. Koiraharrastusta parhaimmillaan ja pahimmillaan.

Tiistaina käytiin Kotkassa, ketynä Alisa. Kiitos ja anteeksi matkasta, käytiin vähän Kotka tsaisingilla! Ja pitsalla, kuten truu urheilijoiden kuuluukin. Kiitos myös kuvauksista :)
Mut niin, Mämmy ja radat. Otin pelkästään Mämmyn mukaan, ajattelin, että turha egoilu ja kovakorvaisuus jäis pois Rickyn jäädessä kotiin - ne jäi. Mämmy oli tosi kiva, radoilla oli sellainen yhdessä tekemisen fiilis. Jotenkin hitaalta... tai ei hitaalta, mut jähmeältä se kuitenkin tuntu.
Ekalta radalta siis kymppi. Keppivirhe, todennäköisesti painostin itse liikaa, ja sitten keinun alastulolta vitska. Ei itse asiassa edes harmittanut, koska se keppivirhe oli alla. Aika -2 ja jotain, etenemä jotain 3,5.
Toiselta radalta hylky, oma käsi lensi. Oli siinä tosin vitska aalta alla (ja muuten onnistuneet kepit ihan pimeestä kulmasta, en tajuu miten se haki selän taakse). Keinukin oli vähän kiikunkaakun, mutta muuten maltto kontakteille kohtuullisen nätisti (pois se minusta, että ne nätit ois, mut kuitenkin). Tykkäsin kuitenkin enemmän kun ekasta.
Kolmannelle radalle mennessä uhosin, että en keksi mistä se hylyn nappais. En ollu ajatellutkaan, et se ei putkesta kääntyis miun mukaan. Kohtuulliset ketutuskierrokset, muutenhan se oli nätti. Huoh. Sanoinkin, että ollaan ikuisia kakkosluokkalaisia, mutta toisaalta, haittaakse? Miulla oli tosi hyvä fiilis tehdä Mämmyn kanssa, tehtiin yhteen eikä tullut mitään superihmeellisyyksiä.
Kotona oltiin hei jo yhdeltätoista! 

Onnistuin Kotkassa loukkaamaan selkäni, astuin johonkin kuoppaan ja ilmeisesti venäytin selkäni tai jotain siihen suuntaan - tiistaiyönä selkä oli jo pirun kipee, keskiviikkona en ollut päästä sängystä ylös ja jätkillehän en saanut pantoja kaulaan ennen kuin menin istumaan keittiöön - ei yksinkertaisesti taipunut. Koska jokaikinen asento ja olotila sattu, jätin treenit välistä. Harmitti ihan pirusti, ne ois ollu Sallan treenit. Oisin niin  tahtonu. Näin niitten treeniradankin, se oli ihan sairaan hauskan näköinen ja yhyy. Menin kepolle pelaamaan lautapelejä, ja istuminen pöydän ääressä oli suurin piirtein suurin saavutus jonka sinä päivänä tein. Anteeksi, kävelinhän mä sentään kepolle asti, kokonaiset 300 metriä. Jätkien lenkit oli keskiviikkona aika minimaalliset.

Unohdin muuten mainita, sain Rickyn nypittyä tiistaina! Perse on vielä nyppimistä vailla mutta ihan kiitettävästi lähti karvaa nytkin...

Tänään sitten käytiin Lappeenrannassa kisaamassa. Mämmyllä startti, Rickyllä kaks. Siimeksellä jatkettiin, oli myös Kotkassa.

Mämmyn startista hylky. Keinulle asti nätti, en ymmärrä ohistusta, mut muutama muukin meni ohi joten okei. Keinulta viikon toinen keinuvitska, se menee treenin alle. Mutta pussi... Ei mennyt, ei. Tuomari sanoi, ettei hylyn jälkeen koulutella, en jäänyt sitten jankkaamaan. Harmitti. Ekalla kerralla meni siis ihan pussiin asti, mutta ei tullut ulos oikeesta suuaukosta. Näin jälkikäteen tulin siihen tulokseen, että oli tumma, tosi raskas pussi (moni tuli tosi hitaasti ulos), Mämmy on treenannut vaan kirkkaalla ja kevyellä pussilla. Toivotaan, että tästä ei tuu mitään suurta ongelmaa.

Olin muuten ihan hirveen masis ja kiukkunen, kepolle anteeksi ja kiitos siitä että kestit miua! Jakso muistuttaa siitä, että koiraharrastusta tehdään siksi että se on kivaa, ei siksi että radan jälkeen ollaan ihan möksmöks. Sain tsempattua Rickyn radoille. Ekalta otettiin hylky, ohjaajan piikkiin, annoin valua. Mut puomi toimi niin kuin oli tarkotus, käännökset suht pieniä ja kivantuntuinen vauhti pappakoiraksi, jee! Toiselta radalta sitten 10, törmäs miun jalkaan (jalkaohjaus vitonen) ja ohitti sit esteen, eli kymppi. Miulla tosin ei ollut rataantutustumisen jälkeenkään mitään hajua et mitä teen siinä kohtaa, joten mitä opimme? Suunnittele. Pidä suunnitelma. Toteuta.

Jätkät on olleet ihan reporankoja. Ricky nuoli etutassuaan kotona, vasenta, ja arvasin heti että polkuanturat taas kiusaa. Toisesta oli palanen lähtemässä irti, lähti nykäsemällä eikä verta ollenkaan, mut vähän aristi. Ehkä se taas tästä.

Estepainotteista

Käytiin perjantaina Sallan ja lauman kanssa treenaamassa. Sallalla oli mukana tavanomaistakin isompi joukko otuksia, mutiaisten ja pikku-Iken lisäksi reissussa oli mukana maailman ihastuttavin Flink-corgi! Tuli hirmu hyvä fiilis katsoessa Rickyä - miä en ois kolme vuotta sitten voinut kuvitellakaan pitäväni sitä irti laumassa, jossa ois yksi uros, kaksi sitä isompaa mustaa koira ja corgi, joka todellakin osasi pitää puolensa. Se elelele lauman mukana onnellisena, antaa Icarozin varastella palloaan ja vetelee pappa-hepuleita mudien kanssa. Se kasvoi sittenkin kunnon koirakansalaiseksi. 

Treenit oli lähinnä estepainotteiset, joten ratapiirrustus ei ole olellinen.

Mämmy
- tehtiin kontaktit namipalkalla Kotkaa ajatellen
- tehtiin eri keppikulmia, nättejä sisäänmenoja kun ohjaaja malttoi 
- puomi-putki ja putki-aa -erottelut on kunnossa
- oli rataosuudella aika hulivilimeningillä, vähän samalla meiningillä kun toissa viikonlopun kisoissa

Ricky
- tehtiin puomia, ja vahvistui, että R ottaa ota-käskyn vapautuskäskynä, jos se tulee kontaktin kohdalla. Jos käsky tuli alasmenon yläosassa, se oli perus "ota" -käsky, eli ajotukseen tarkkuutta. Toisaalta, teki ihan oikein ja yhtä näppärästi ihan ilman ota-käskyäkään, onko se pakollinen?
- keppejä eri kulmista, haki nätisti
- keinua tehtiin yksittäisenä ja kippaus seinään päin, tässä näky myös se "ota"-ongelma. Pitää kattoa mihin kehittyy ja vähän natustella

Huomenna oltaisiin lähdössä Kotkaan, Mämmyllä kolme starttia. Ja aamupäivästä ois tavoitteena nyppiä Ärränen.

Minä ihan itse!

Mämmy- korvat kotona, ensimmäinen kierros outoa säntäilyä, lenkitystä, rimoja alas, aalta tultiin ylhäältä... 2 rima tippui pakkovalssilla, ei löytänyt keppejä, jätti kepit kesken kun juoksin keppien sisäpuolta ja meinasin vaan työntää 10 hypyn taakse, tuli okserin päälle pirun pahannäköisesti mutta ei onneksi käynyt mitään
- toisella kierroksella tsemppasi kunnolla, kepeillä antoi leikata takaa, 10 rima tuli alas, muuten tosi jees

Ricky
- ohjaaja veti vähän puolihuolimattomasti ekan kierroksen... ei menty 3 putkeen, 8 putken sijaan mentiin aalle, puomin sijaan putkeen...
- toisella kierroksella tsemppaus, pelitti tosi hyvin, ainoastaan puomilla varastaa. Stoppaa, joo, mutta ennakoi vapautuskäskyn. Tehtiin puomi erikseen kolmesti ja lähti varasti joka kerta. Treenin alle, vaikka toihan ois itseasiassa aivan ihanteellinen kisapuomi...

Kotikisaviikonloppu

Takana kotikisaviikonloppu, joka toi mukanaan sekä hyvää että pahaa mieltä. 

Mämmyn kanssa lauantaina. Jätkä haki lämpillä hyvin kontaktia, oli kuuliainen, ei räyhännyt hirveesti ennen radalle menoa. Olin tyytyväinen - kunnes päästiin sinne radalle. Sehän levisi käsiin kuin ilmapallo. (okei, aa oli puhtaasti mun muka, en mä treeneissäkään tunge sinne kättä, mutta oli se jo sitä ennen kauheeta) Toinen rata ei ollut yhtään ensimmäistä parempi, vaikka olin tosi iloinen siitä, että sain vedettyä hyppysuoran jälkeen oikealle hypylle. Siinä taisikin olla lauantain kaikki hyvä fiilis. Ero kuukauden takaisiin Lappeen kisoihin oli huomattava. Mietintämyssyssä on nyt möyrinyt lähinnä se, että Lappeenrannassa se oli yksin, ilman Rickyä, sai kaiken huomion. Voisiko juttu olla noin pieni? Toinen juttu oli meidän hylly-tilastot Kouvolasta. Pelkkää hyllyä, yks kymppi. Onko oma halli vaan niin tuttu, että siinä "uskaltaa" säveltää? Vähän samalla tavalla kuin Mikkelissä - ei se muualla leviä sillä tavalla käsiin. No, leuka rintaan. Katotaan ensi viikolla Kotkassa, jos R jäis kotiin, jos korvat olisi päässä? En tiiä.

Sunnutaina sitten Ricky. Luottojätkä. Se oli aivan valtavan iloinen, kun pääsi itsekin tekemään eikä vaan olemaan seuraneitinä. Teki nättiä työtä, hyvät kontaktit kaikilla radoilla, etenemä (suhteellisen juostavilla) radoilla yli neljän, jee! Hyppis oli koiran kannalta mahdollisimman epälooginen, täysiä ja sitten vauhti pois. Koira teki vitskan (harjoitteluun muuten pussin jälkeen kääntyminen!), ohjaaja hyllytti. Jälkikäteen vähän harmitti - radalta tuli kaksi tulosta, voittajan nolla ja toiseksi tulleen 10,33 tulos. Agiratojen tuplanollat sijoilla 3. ja 5. oli kuitenkin siistejä, ehkä aavistuksen jähmeitä, mutta yhdessä tekemisestä jäi hyvä mieli. Ja muumimuki ja lakuja, muhah.

Ja Mämmy täytti sunnuntaina kuusi vee, voi hurja! Kulmakarvat ovat jo harmaat, sniff.

Itävaltalaisittain

Käytiin Sallan ja mutiaisten kanssa treenaamassa. Kevyet aamutreenit - kolme tuntia hallilla. Tästä ajasta treenausta oli aika paljon vähemmän kuin maailmanparannusta, mutta oikeesti tehtiin tosi hyvälaatuista treeniä, osasin oikeesti lopettaa ajoissa eikä tullut tehtyä tyhmää "hei vielä kolmas kerta" tms.

Ricky
- tein ensin eilisen Jeren treenin ongelmakohdan: putki-hyppy-kepit. Tällä kertaa sain koiran kuulolle ja kiertämään hypyn taakse (koiran näkökulmasta), jee!
- Mämmyn jälkeen itse rata, joka oli miun käsittääkseni greetings from Austria. Lössöä ohjausta, lössöä suoritusta. Hyi häpeä, ohjaaja. Eipä miulla oikeestaan muuta sanottavaa kuin että ohi viennit tosi vaikeita, ei hahmottanut keppien alkua kunnolla, keinulla nätti stoppi

Max
- asenne niin super että en voi kun ihailla <3  Itse asiassa me tehtiin nollaa jopa  12 esteelle asti, vaikka olin varma, että kosahtaa vähintään 10 hypylle
- mitähän sanoisin? teki just niin kuin ohjaaja sanoi, sata lasissa, tarkkaa, hyvää toimintaa, korvat päässä. Oon tosi iloinen :)

Hyvillä mielin lähdetään viikonloppuna omiin kisoihin!

Treenien jälkeen kävin kauppareissulla myös apteekista hommaamassa matolääkkeet ja silmätippoja Mämmyn vuotaviin silmiin. Vielähän se ei ole paha, mutta katupöly ja ahtaat kyynelkanavat ei oo kovin kiva yhdistemä. 

Magnusti ja maantiekiitäjä

Ryhmätreenit. Pakoiltiin pääsykoekirjaa ja mentiin hallille jo puoli seitsemän maissa, käytiin rämpimässä jollain moottorikelkkapolulla, joka kesti jätkiä kyllä tosi hyvin mutta miä olin koko ajan polvia myöten sitten lumihangessa... Eli lämpät oli ainakin ihan jees. Tosin jouduttiin odottellee omaa vuoroa jokunen tovi, joten meni sitten vähän hukkaan. 

Max
- ensimmäinen rata oli jotain... aika flow-fiilis! Putken haki ihan pirun hyvin, ei edes kattonut puomia, 5 hyppy kierrätin ulkokautta, niisto, kepit - haki pirun hyvin ja tosi nätti rytmitys
- irtosi 9 putkeen hirmu nätisti, niistin 2 hypyn, 14 vastaisella ja puomilla namipalkka
- 14-16 väliä hinkattiin aika pitkään, haki jatkuvasti 16 putkea väärin päin, toimi loppujen lopuksi lelupalkalla tuplasylkkärillä
- Mämmyllä oli ihan hirmuinen yritys, into ja tahto. Vertaan edelleen viime talveen, mutta miulla on aivan hirmuisen ihana otus!

Ricky
- Jeren sanoin, se oli koko radan aika jurpo ja mangusti koko koira. 3-4 oli huomattavasti vaikeampi kuin Mämmyllä ja 5 hyppy tultiin jatkuvasti väärin päin. Ei tullut käteen, ei edes palloon, ei sitten millään. Jurpo mikä jurpo. Treenattavaksi. Loppujen lopuksi tehtiin 7 hyppy ulkokautta kierrättämällä, niin kuin Mämmyn kanssa. Kepeille haki tosi nätisti ja oikeestaan koko loppurata sujui tosi nätisti
- 15-16 tein yhdellä sylkkärillä ja "Ricky"-komennolla, nätti
- 17 hyppy levisi useamman kerran, hmm

Keppitreenit

Hallilla 40 minuuttia. Meillä oli kepit, pari hyppyä ja putki, jolla tehtiin pari eri variaatiota, en kuitenkaan näe syytä siitä ratapiirrosta tehdä (suomeksi en jaksa numeroida kaikkea...)

Ricky teki ensin. Tosi hyvä tsemppi, kiihdytti tosi hyvin kepeillä, haki tosi nätisti eri kulmista. Esteitten ohitus tuntu olevan hirmu vaikeeta jostain syystä. 

Mämmy teki Rickyn jälkeen. Hirmu nättejä hakuja kepeille, irtosi tosi makeesti, mutta ei saanut oikein rytmityksestä kiinni ja itse keppisuoritukset oli jotenkin hirmu tyhmän näkösiä. Saatiin kuitenkin treenattua just sitä, mikä oli tarkotus: keppikulmat.