Elokuu... Oli aikalailla lomakuu ja lomalta heräämiskuu. Käytiin Mämmyn kanssa kahdesti treeneissä, tehtiin laatikkotreeniä loppukuusta melkein päivittäin. Yhdet kisat (Haminta, 5, joukkuerata) ja yhdet möllit, joista nollavoitto. Mäm oli oudon flegu treeneissä, tai siis ennen radalle menoa puuttui tyypillinen vouhaus useamman kerran. Radalla kuitenkin teki töitä nätisti.
Rickyn kanssa ei tehty muuta kuin Haminan piriinmestikset. Se pelittää, se on kiva, miä tykkään siitä tosi paljon ♥ Pelottaa kirjoittaa julkisesti, mutta se alkaa pikkuhiljaa lähestyä pappaikää. Todennäköisesti pääpaino alkaa siirtymään tulevaisuudessa yhä enemmän Mämmyyn. Rickyn kanssa tod. näk. yritetään saada vielä tän vuoden puolella SM-nollat kokoon ja silloin tällöin käydään treenailee, mutta edellinen kisakausi on todennäköisesti meidän uran huippu ja nyt aletaan vähän jäähdyttelemään, jo ihan sen takia et mittauttaminen miniluokkaan ei onnistunut. Rickyllä on kuitenkin vammainen hyppytyyli ja medirimat ei siitä paljoa auta.
perjantaina, elokuuta 31
keskiviikkona, elokuuta 22
Vammaohjaajakerho, innokkaita perustajajäseniä?
Puheenjohtaja on jo valittu, mie. Eiliset treenit olivat sen verran vammaohjausta, ettei mitään rajaa. Ensin numerojärjestyksenä, sitten toisin päin.
Keppileijeröinti onnistui hienosti kun liikuin tarpeeksi pitkälle. 5 putkeen tosi nätisti, mutta 6-10 oli vallan... katastrofi. Vammaohjausta, kuten Salla sanoi. Kuvasi aika hyvin. Keinu laskemalla, palkalla, 12-14 toimi kun oma liike oli sulava eikä tässätässätässä.
Treenin alle siis pyörintätreeniä, lähinnä miulle ittelleni. Kuten Salla sanoi, vammaohjaus ei vaan toimi. Tässättely on tyhmää.
Sallan mielestä Max ei hypännyt kunnolla ja huomasin itsekin, että sen katse hakeutui hyppypaikoille ihan oudosti, se tuijotteli vääriä paikkoja ja hyppytyyli oli oikeesti perseestä. Hyppytekniikkaa ei olla aikoihin tehty, hyi minua.
Tänään hieroin molemmat jätkät, Max oli oikealta puolelta ihan juntturassa, vasen puoli ei niin paha. Lähti vähän aukeamaan. Ricky oli kauttaaltaan ihan jumissa, niskaa työstin kauan ennen kuin aukeni. Hävettävää leväperäisyyttä, pitää alkaa työstää jätkiä joka ilta.
Keppileijeröinti onnistui hienosti kun liikuin tarpeeksi pitkälle. 5 putkeen tosi nätisti, mutta 6-10 oli vallan... katastrofi. Vammaohjausta, kuten Salla sanoi. Kuvasi aika hyvin. Keinu laskemalla, palkalla, 12-14 toimi kun oma liike oli sulava eikä tässätässätässä.
Treenin alle siis pyörintätreeniä, lähinnä miulle ittelleni. Kuten Salla sanoi, vammaohjaus ei vaan toimi. Tässättely on tyhmää.
Sallan mielestä Max ei hypännyt kunnolla ja huomasin itsekin, että sen katse hakeutui hyppypaikoille ihan oudosti, se tuijotteli vääriä paikkoja ja hyppytyyli oli oikeesti perseestä. Hyppytekniikkaa ei olla aikoihin tehty, hyi minua.
Tänään hieroin molemmat jätkät, Max oli oikealta puolelta ihan juntturassa, vasen puoli ei niin paha. Lähti vähän aukeamaan. Ricky oli kauttaaltaan ihan jumissa, niskaa työstin kauan ennen kuin aukeni. Hävettävää leväperäisyyttä, pitää alkaa työstää jätkiä joka ilta.
Heja Sverige!
Vihdoinkin saan aikaiseksi tehdä blogipäivityksen Ruotsin reissusta, joka Sallan kanssa heitettiin 9.-14.8. Mietin pitkään, kumpaan blogiin laitan päivityksen, mutta kallistuin lopulta Maksalaatikkoon, koska koko reissun päätarkoitus oli mennä leireilemään Mog-Ur´sin 20-vuotisjuhlaleirille Norbergiin. Tai kuten Salla asian ilmaisi, "reissun päätarkoitus on saada Karita kallistumaan mudien puolelle, jotta se ottaisi oman pikku-Subrén parin vuoden päästä" ;) Jos ei olisi menomatkalla käyty katsomassa viisiviikkoisia mudinpentuja Auran luona, sanoisin reissun jälkeen ehdottoman ein mudille, mutta nyt olen vielä toistaiseksi sitä mieltä, että mudi on kyllä aika kiva... Tosin pussailtuani borderin pentua Haminan kisoissa olen yhä enemmän sitä mieltä, että borderterrieri on aika pop!
Näillä kamoilla selvittiin Ruotsin reissusta... Titi-nalle levy oli aika upea! :D Viidakossa savimajoissaan, alkuasukkaat asustaa... Mutta siis joo, Salla tuli hakemaan torstaina 9.8. vähän vaille kaksitoista, käytiin heittämässä lenkki Alisan kautta (ja käännyttiin jo Kouvolassa väärään suuntaan, tässä vaiheessa oli sellainen olo, että joo, Ruotsiin ollaan menossa.. Meidän navigaattorilla oli Ruotsissa vallan hurmaava mielikuvitus, tie haarautui vasempaan ja oikeaan ja nagivaattori ilmoittaa että "aja suoraan"... Miä tosin olin reissussa kartanlukija ja puhuin puolet Tukholman reissusta siun vasemmasta ja miun oikeesta, ja sitten Salla jossain vaiheessa huomautti, että meillä on sama vasen ja oikea, hups).
Käytiin Loimaalla moikkaamassa pikkuisia mudipentuja Auran luona (pikku musta mudivaava nukahti miun syliin, oli aika kova houkutus ottaa mukaan). Sieltä jatkettiin Turkuun, ja käytiin kaupassa ja Subwayssä hommaamassa aamupalaa. Laivaan päästiin odotusten vastaisesti aivan aikataulussa, Salla jopa itse ajoi auton laivaan eikä työllistänyt ohjausmiehiä (saatiin tosin jättää auto vinoon, ikkuna oli auki ja Salla melkein kiljui koko matkan "apuamäenosaaajaaapuaaaaa" :D ♥ plus "seiska" "EN MINÄ TIEDÄ" ♥♥♥) Päästiin laivaan, päästiin hyttiin, oli aika voittajafiilis. Käytiin tutustumassa laivan yöelämään (matka siis 20:55-6:35 Suomen aikaa) mutta mentiin kyllä nukkumaan hyvissä ajoin, tai tarkoitus oli... Pelastettiin maailmaa varmaan kolmeen asti ja kehiteltiin mm. loistava agiohjaus apateknik, Salla, milloin me treenataan? ;)
Käck ei ollut läheskään koko aikaa noin kiltisti, suuremman osan aikaa se roikkui lahkeessa ja räksytti. Mut oli se silti aika ♥
Riksuakin oli ikävä!
Nukkumistyyli ♥
aamupala!
meillä oli ongelma... Kaksi sänkyä ja kolme jotka niihin halusivat. Ratkaisu oli, että Karita nukkui lattialla, eiku...
ruokaaaaaaaa
meillä oli Sallan kanssa romanttinen ruokailu + merinäköala. Vähän oltiin pettyneitä kun ei saatu sviittiä....
Suomi, kaikki puhuu suomea, kaikki ymmärtää suomea ♥
tuliaiset. miä en oikeesti ostanut reissun aikana muuta kuin syömistä. plus vingut.
Näillä kamoilla selvittiin Ruotsin reissusta... Titi-nalle levy oli aika upea! :D Viidakossa savimajoissaan, alkuasukkaat asustaa... Mutta siis joo, Salla tuli hakemaan torstaina 9.8. vähän vaille kaksitoista, käytiin heittämässä lenkki Alisan kautta (ja käännyttiin jo Kouvolassa väärään suuntaan, tässä vaiheessa oli sellainen olo, että joo, Ruotsiin ollaan menossa.. Meidän navigaattorilla oli Ruotsissa vallan hurmaava mielikuvitus, tie haarautui vasempaan ja oikeaan ja nagivaattori ilmoittaa että "aja suoraan"... Miä tosin olin reissussa kartanlukija ja puhuin puolet Tukholman reissusta siun vasemmasta ja miun oikeesta, ja sitten Salla jossain vaiheessa huomautti, että meillä on sama vasen ja oikea, hups).
Käytiin Loimaalla moikkaamassa pikkuisia mudipentuja Auran luona (pikku musta mudivaava nukahti miun syliin, oli aika kova houkutus ottaa mukaan). Sieltä jatkettiin Turkuun, ja käytiin kaupassa ja Subwayssä hommaamassa aamupalaa. Laivaan päästiin odotusten vastaisesti aivan aikataulussa, Salla jopa itse ajoi auton laivaan eikä työllistänyt ohjausmiehiä (saatiin tosin jättää auto vinoon, ikkuna oli auki ja Salla melkein kiljui koko matkan "apuamäenosaaajaaapuaaaaa" :D ♥ plus "seiska" "EN MINÄ TIEDÄ" ♥♥♥) Päästiin laivaan, päästiin hyttiin, oli aika voittajafiilis. Käytiin tutustumassa laivan yöelämään (matka siis 20:55-6:35 Suomen aikaa) mutta mentiin kyllä nukkumaan hyvissä ajoin, tai tarkoitus oli... Pelastettiin maailmaa varmaan kolmeen asti ja kehiteltiin mm. loistava agiohjaus apateknik, Salla, milloin me treenataan? ;)
meil oli merinäköala!
Herätys oli 6:00 - Suomen aikaa. Eihän me oltu ajateltu, että Ruotsissa ollaan tuntia jäljessä, ja kun kello soi klo 6, oli se Ruotsissa vasta 5, ja me päästiin laivasta 7:35... Kerettiin käydä hyvin suihkussa, syödä aamupalaa ja autollekin päästiin hienosti vaikka oltiin hetki eksyksissä :D Ajatuksena oli mennä Gamla Stadiin, metsästeltiin parkkipaikkaa pieni ikuisuus ja lopulta päästiin Gamla Stadiin :)
Jossain... hmm, ehkä kymmenen aikaan? lähdettiin ajelemaan kohti Norbergiä. Navigaattori kusetti aika lahjakkaasti pari kertaa, mutta päästiin kuin päästiinkin perille ;) Matkalla pysähdyttiin Enköpingissä syömässä. Koska tuli ikävä, löydettiin Max-hampurilaisravintola, jossa on muuten parhaat hampurilaiset mitä oon ikinä syöny!
Perille päästiin varttia yli yhden, vartin myöhemmin kuin oli suunniteltu, mutta vaikka oltiin luettu ruotsalaisten rakastavan aikatauluja, tuli osa porukasta paikalle vasta jossain kuuden kieppeillä... Moikattiin Evaa ja Jessicaa ja asetuttiin aloillemme.
Perjantai-ilta meni aika pitkälti seurustellessa (tai siis lähinnä me Sallan kanssa vaan kuunneltiin...) ja sitten oli operaatio pitsan tilaaminen. Me haluttiin Sallan kanssa kinkkua, ananasta ja aurajuustoa. Katottiin vielä sanakirjasta mikä on homejuusto, "blåmögelost", ja ilmotettiin sitten että "vi vill ha på oss pizza skinka, ananas och blåmögelost", ja saatiin sitten aika hienot naurut. Me oltiin ihan että va, lausuttiinko me se jotenkin huonosti vai mikä on ongelma. Selvisi, että Ruotsissa ei yleensä käytetä sinihomejuustoa, banaani sen sijaan on okei.
Syötiin ja vetäydyttiin Sallan kanssa kohtuu aikaisin nukkumaan - ruotsi alkoi olla yhtä puuroa, mitään ei ymmärtänyt ja miun teki mieli alkaa itkemään kun menin keittiöön ja piti kysymäni, että mihin voin heittää pahvisen pitsakotelon, ja ainut mitä sain aikaiseksi oli osoitella sitä pahvikoteloa... Tarkistin sanan "mihin", se on vart. Tulen muistamaan sen aika pitkään.
No eihän me Sallan kanssa silloin yhdeksältä (Sveriges tid) nukuttu, treenattiin vatsalihaksia, ja kuunneltiin koirien haukuntaa. Ruotsalaiset mutiaiset olivat... kohtuullisen äänekkäitä, eikä ketään tuntunut oikeesti haittaavan. Sitäpaitti, Ruottinmaalla harrastettiin koirien syöttämistä, se oli oikeesti ohjelmanumero, namipussit esiin ja namia kuonon eteen... Koikut tosiaan haukkuivat keskellä yötä ja kukaan ei oikeasti välittänyt siitä. Ehkä omistajilla oli korvatulpat?
Aamulla, lauantaina, mentiin kisapaikalle. Meillä oli aamupalaa ja urheilijaevästä ^.
Ruotsalaiset kisat olivat kyllä tosi hienoa seurattavaa: työntekijöitä oli ehkä kymmenen, infoa ei ollenkaan, kaikki vetelivät vaan nimensä yli listoista ja tätsit. Radatkin olivat sujuvampia kuin Suomessa, ja me imettiin Sallan kanssa läpsyohjaus itseemme, menee treenin alle ;)
Ai niin, me mentiin Ruotsiin agikisoihin, keskelle ei mitään, arvatkaas, monta suomea puhuvaa tyyppiä löyty meidän lisäks? Kolme. Nauratti aika kohtuullisesti.
Kisapaikalla oli myös myyntikoju, josta ostin tyrkytyksestä 100 kruunulla vinkuleluja. Neljä vinkua 12,5 euroa, aika tuhlausta, mutta oli hirrrrmuisen hyvin vinkuja! Niistä ei kerrota tarkemmin, koska ruotsintuliaiset Tompalle on vielä toimittamatta ;)
Ai niin, me mentiin Ruotsiin agikisoihin, keskelle ei mitään, arvatkaas, monta suomea puhuvaa tyyppiä löyty meidän lisäks? Kolme. Nauratti aika kohtuullisesti.
Kisapaikalla oli myös myyntikoju, josta ostin tyrkytyksestä 100 kruunulla vinkuleluja. Neljä vinkua 12,5 euroa, aika tuhlausta, mutta oli hirrrrmuisen hyvin vinkuja! Niistä ei kerrota tarkemmin, koska ruotsintuliaiset Tompalle on vielä toimittamatta ;)
Kotiuduttiin kisoista puolen päivän jälkeen, syötiin siinä ja sitten... hmm. Taidettiin leikata koirien kynsiä ja tehdä jotain näyttelyjuttuja? Ylipäätään sellaista yleistä seurustelua, oli kivaa vaikka kohtuu suuri osa menikin ohi korvien :D
Käck ei ollut läheskään koko aikaa noin kiltisti, suuremman osan aikaa se roikkui lahkeessa ja räksytti. Mut oli se silti aika ♥
Ilta meni siinä jutustellessa, jossain vaiheessa alkoi mennä kohtuullisen puuroksi taas puhe, joten myö kipiteltiin nukkumaan iltajuhlallisuuksien jälkeen.
Sunnuntaina käytiin jälkimetällä ja syötiin. Siinä vaiheessa, kun seisoskelin siellä jälkimetällä, oikeesti keskellä ei mitään kuuntelemassa jäljen teoriaa på svenska, ja ymmärsin melkein kaiken, oli aika voittajafiilis.
Ennen lähtöä Tukholmaan päin käytiin Sallan kanssa vielä kuvailemassa läheisellä uimapaikalla. Oltiin aika pahiksia, pyydettiin pikkutyttöjä auttamaan kun frisbee lensi liian kauas eikä Sub viitsinyt hakea :DD
Ajeltiin Avestan kautta Tukholmaan, käytiin moikkaa Dalahästiä
Ilta menikin sitten Tukholmassa pyöriessä. Meidän oli tarkoitus syödä jotain muuta kuin roskaruokaa, mutta hintavertailujen jälkeen päädyttiin snägärille... Yö päädyttiin nukkumaan autossa Tukholman keskustassa (tyhmää, uhkarohkeaa, sen arvoista: ei jouduttu maksaa hotelleista ;)) ja aamulla oli sitten laivaan. Laivassa vedettiin mahat täyteen herkkusalaattia ja nukuttiin useampi tunti, kunnes herättiin jokus kahden aikaan (Finlands tid), käytettiin koirat pissalla, käytiin syömässä ja taxfreeleimassa. Suomessa oltiin 19:50, Forssassa puoli kymmenen maita ja kotona sitten siinä yhden aikoihin yöllä. Tai miä olin silloin Valkealassa, Salla ajeli vielä kotiin. Kiitos kuskille kaikesta, superein reissu ikinä, miun vatsalihakset ei oo vieläkään palautuneet :DD
Riksuakin oli ikävä!
Nukkumistyyli ♥
aamupala!
meillä oli ongelma... Kaksi sänkyä ja kolme jotka niihin halusivat. Ratkaisu oli, että Karita nukkui lattialla, eiku...
ruokaaaaaaaa
meillä oli Sallan kanssa romanttinen ruokailu + merinäköala. Vähän oltiin pettyneitä kun ei saatu sviittiä....
Suomi, kaikki puhuu suomea, kaikki ymmärtää suomea ♥
tuliaiset. miä en oikeesti ostanut reissun aikana muuta kuin syömistä. plus vingut.
Loppukevennyksenä (eiks tää koko juttu ollutkaan kevennys?)
Subrén TOP-5 pissipaikat:
1. Karitan kengät
2. Sallan kengät
3. Ruotsin laivan hytti
4. Ruotsin laivan yläkansi
5. Ruotsin laivan hissin edusta
Sori Salla, oli pakko ♥ Tykästyin molempiin tyttöihin yhä enemmän!
Peeäs. Seuraavat jutut alkaa olemaan puhtaasti koirapainoitteisia, jag lovar det!
lauantaina, elokuuta 18
Piirinmestikset
Piirinmestikset, toiset tässä piirissä, ekat tän seuran alaisuudessa. Ja oli muuten paras piirinmestissijoitus koskaan: oltiin kahdeksansia, wuhuu! Aikaisempina vuosina ollaan vedetty joko hylky tai kaksi, joten ensimmäinen sijoitus, wou.
Mutta piirinmestikset oli hauskat: miun piti alunperin juosta neljä rataa, Rickyn kanssa yksilöt ja Ricky ja Max joukkueessa. Neljästä startista tuli kuitenkin seittemän meitin kuskin ollessa jalkavaivainen: miä oon nyt sitten ohjannu mudia ja suomenlapinkoiraa (maksineitsyys meni nyt sit siinä!), ja oli hauskaa :D Secin kanssa oli superia, vedettiin kyllä hyl x 2 kun neiti halusi mennä kesken ratojen mennä moikkaa Sallaa :D Hyppiksellä nostin Muotkalle vaan käden että moimoi, joukkueradalla Seci tuli vielä jatkamaan rataa, siistiä olla prinsessan sisäpiirissä ♥
Pedro oli toinen hauska otus. En ole ollut lappalaisten kanssa paljoa tekemisissä mut tää oli yksinkertaisesti superein koskaan! Hylkyhän me joukkueradalla vedettiin mut kivaa oli ♥
Rickyllä siis ekalta radalta 0, sij. 4/27, toiselta 13,83 tms. Oli omia mokia, rata oli tosi kiva, ja jos oltais saatu nolla, niin oltais oltu toisia piirinmestiksissä.. Mut jos tädillä ois munat niin täti ois setä.
Ja sitten miun pieni Mämmynen, joukkueen epävirallisesti epävarmimmaksi tituleerattu koira, teki tosi kivan vitosen! Kävi katsomassa keppien numerolapun, numeroiden opiskelu menee siis hienosti ;) Pitää sillekin alkaa katselemaan kisoja...
Kisat oli ihan superit vaikkei tuloksilla paljoa juhlittukaan, hankittiin kesärusketus, syötiin roskaruokaa, miulla oli superkepo ja superkuski. Ja miulla oli aivan hirveän hauskaa, pus ja sydän!
tiistaina, elokuuta 14
Omatoimista ryhmätreeniä
Ylläoleva pätkä tehtiin ennakoivaa valssia, Max kääntyi tosi hyvin, mutta miulla on paha tapa pyllistellä, haluan siitä eroon!
Ja tähän yhteyteen Minervan aikoja sitten heittämä blogitunnustus, kiitos ♥
1. kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. valitse viisi blogia (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.
Miun feivöritit: Salla, Alisa, Laura, Oona ja Jenna :)
tiistaina, elokuuta 7
Apinanraivolla
Ikuisuus sitten mennyt treenit, joiden kirjaaminen on vaan jäänyt. Päivään silti oikeelle päivälle!
Mari oli tehnyt aivan ihanan radan, tykkäsin kovasti. Mämmysen kanssa, koira pelitti paremmin kuin aikoihin! 13 putkelle ei meinannut irrota, mutta lelulla avustettuna meni ;) 17 putki oli myös vaikea, olisi halunnut puomille ja vaati todella voimakkaan vartaloavun, eli putki-puomi-erotteluja treenattava. Kepeille haki nätisti. 12 tein sylkkärin, joka toimi tosi kivasti. Jätkä kääntyi tosi hyvin kunhan käänsi kunnolla. Se on kyllä jännä, se kääntyy upeasti kunhan vaan viitsii vaatia. Jos ei viitti, niin lenkkiä tehdään sitten pienen pururadan verran...
9 tein jaakotuksen, joka oli niin tiukka, että sain jätkän pari kertaa ihan keinun ohi. Oli siistiä tajuta, että koiralle on opetettu joku juttu niin hyvin, että se ei välittänyt keinusta ollenkaan, vaan kääntyi estettä nuollen ja suoraan menosuuntaan päin. Hienoa!
Apinanraivolla, eftersom Mari sanoi, että radan saa nollalla läpi kun vetää apinanraivolla. Miä todellakin vein apinanraivolla, ja taidettiin saada nollaa muuten mutta 13 putkeen ei irronnut.
Tykkäsin radasta todella paljon, rataa oli kiva mennä ja Max teki tosi hyvällä tatsilla. Pikkujätkä onkin aika super!
sunnuntaina, elokuuta 5
Karvatonta jätkää
Myö ollaan oltu lomalla, ihan oikeasti! Ai mitä myö ollaan sitten tähän asti tehty? Lössötty ja vietetty kesää, mutta ke-to oltiin oikeesti lomalla, oltiin yötä kepolaisen mökillä!
Jätkät sai juosta vapaana, hihnaa ei nähty koko aikana, ja ai että kun ne nautti ♥ Koska sää oli Suomen kesä eli vesisade, en uittanut jätkiä (eikä niitä kyllä saunaankaan tällä erää huolittu), mutta olivat ne pelaamassa mölkkyä meidän kanssa (= varastelivat mölkkykapuloita) ja saivat muutenkin kerättyä varsin paljon lässytystä ja rapsutuksia. Ja yön nukkuivat herroiksi tyynyllä, kotona sentään vaan jalkopäässä.
Mökille matkustivat pitkästä aikaa häkissä (meidän pakussa ovat yleensä vapaana, Fordiin nähtiin parhaaksi iskeä häkki ja kyllähän se mahtui kun laitettiin mahtumaan!), olivat nätisti, Mämmy valtasi 3/4 osaa häkistä pitkin pituuttaan ja R sitten kökötti istualtaan koko matkan, aivan niin kuin aina ennenkin. Hassut.
Mökillä olivat myös kepon sisko ja lankomies, sekä langon vanhemmat Konsta-toyvilliksen kanssa. Konstalla oli ikää 9 v., ja arvonsa hän tuntikin, murrasi jätkille. Ricky ignoorasi ihan kokonaan, M veti korvat luimuun ja hipsi pois Konstan luonta, on siinä miulla terrieri. Tosin tykkään kovasti sen "vetäydyn tilanteesta" -asenteesta, eikä se sitten rupea rähisemään itse.
Alisa oli viime yön yötä, nypittiin jätkät, tai siis Alisa nyppi Rickyn ja miä Mämmyn selkää lukuunottamatta. Niistähän kuoriutui ihan borderterrierit! Ja vähän pulleat sellaiset, myönnetään. Laihikselle, sekä koirat että omistaja.
Todistusaineistoa tulossa myöhemmin!
Kaikki varmaan huomasivat, että yläpalkin kuva muuttui, se on the virallinen voittoposetus Agirodusta. Rommilainen ei virallisesti kuulu maksalaatikkoteamiin, mutta se on kunniavieras ;)
Plussana vielä miun ja Rommin kuva Agirodusta, miusta ja jätkistä ei sitten omaa yksityiskuvaa olekaan:
.jpg)
Jätkät sai juosta vapaana, hihnaa ei nähty koko aikana, ja ai että kun ne nautti ♥ Koska sää oli Suomen kesä eli vesisade, en uittanut jätkiä (eikä niitä kyllä saunaankaan tällä erää huolittu), mutta olivat ne pelaamassa mölkkyä meidän kanssa (= varastelivat mölkkykapuloita) ja saivat muutenkin kerättyä varsin paljon lässytystä ja rapsutuksia. Ja yön nukkuivat herroiksi tyynyllä, kotona sentään vaan jalkopäässä.
Mökille matkustivat pitkästä aikaa häkissä (meidän pakussa ovat yleensä vapaana, Fordiin nähtiin parhaaksi iskeä häkki ja kyllähän se mahtui kun laitettiin mahtumaan!), olivat nätisti, Mämmy valtasi 3/4 osaa häkistä pitkin pituuttaan ja R sitten kökötti istualtaan koko matkan, aivan niin kuin aina ennenkin. Hassut.
Mökillä olivat myös kepon sisko ja lankomies, sekä langon vanhemmat Konsta-toyvilliksen kanssa. Konstalla oli ikää 9 v., ja arvonsa hän tuntikin, murrasi jätkille. Ricky ignoorasi ihan kokonaan, M veti korvat luimuun ja hipsi pois Konstan luonta, on siinä miulla terrieri. Tosin tykkään kovasti sen "vetäydyn tilanteesta" -asenteesta, eikä se sitten rupea rähisemään itse.
Alisa oli viime yön yötä, nypittiin jätkät, tai siis Alisa nyppi Rickyn ja miä Mämmyn selkää lukuunottamatta. Niistähän kuoriutui ihan borderterrierit! Ja vähän pulleat sellaiset, myönnetään. Laihikselle, sekä koirat että omistaja.
Todistusaineistoa tulossa myöhemmin!
Kaikki varmaan huomasivat, että yläpalkin kuva muuttui, se on the virallinen voittoposetus Agirodusta. Rommilainen ei virallisesti kuulu maksalaatikkoteamiin, mutta se on kunniavieras ;)
Plussana vielä miun ja Rommin kuva Agirodusta, miusta ja jätkistä ei sitten omaa yksityiskuvaa olekaan:
.jpg)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)