"Ylioptimistiset minäkäsitykset ovat vain hyväksi mielenterveydelle!"

Miä rakastan koeviikkoja. Voin ihan rehellisesti sanoa, että ne ovat  yksi parhaista asioista lukiossa. Tänäänkin olin kotona jo klo 10:15, kokeeseen olin astellut 8:15 ja kokeen jälkeen kävin kaupassa ja kirjastossa. Koirienkin kanssa kerkeää tehdä jotain järkevää vielä valoisan aikaan!

Tänään lähdettiin siis treenaamaan Sallan ja mutiaisten kanssa. Meidän oli tarkoitus aloitella joulutauko, mutta kun Salla kysyi pari päivää sitten, että lähdetäänkö treenaamaan, niin vastaus oli, että ilman muuta. Treenit oli räätälöity lähinnä Subréa ajatellen, Salla oli kaivanut jostain ykkösluokan pätkän Anne Saviojaa ilman keppejä. Se muokkailtiin sitten meidän halliin sopivaksi ja saatiin oikein kivannäköistä pätkää, rimat 30 sentissä. Meidän medi3 (tai ainakin melkein) -luokkalaiset tykkäilivät kun saivat tykitellä suoraa!

Rickyn kanssa tein ensin radan kerran läpi. Oma liike tuntui jotenkin hitaalta, koira kyllä kulki. Puomilla ei tullut alas asti (se kyllä pysähtyy tosi täpäkästi ja hyvin mutta tapana jäädä sen verran ylös et molemmat etutassut on just ja just puomilla, haluisin ne ihan alas. kisoissa tää on ok, mutta treeneissä vaadittava alas), joten sen tein erikseen x 2. Oikein nättiä, sivuetäisyys oli toisella kertaa jotain 10 metriä ja toisella kertaa olin pari metriä takaviistossa. Hyvä otus!

Toinen pätkä oli sitten kanssa oikein hyvä, eipä siitä kai sen enempään. Ei sillä ole ongelmia, etenee ja toimii. Hyvät kontaktit. Odotti nätisti lähdössä.

Mämmyläinen teki ensin vähän aata, ja se jopa tarjosi itse 2on2off-asentoa, ohoho! Ehkä viisi toistoa, joista 3 vain alastulolla. Suhteellisen nopeaa ja oikeaan asentoon hakemista, olin pudottaa silmät päästä. Aa oli toinen este, ja jouduin ottamaan alun kolmesti, kun tein osana rataa, tuli kyllä alas asti mutta ei pysähtynyt. Kaarteet nättejä, estehakuisuus oli ekalla pätkällä vähän Mämmymäistä, ei menty suoraan edessä olevaa estettä vaan pongattiin sivussa oleva kun olin jäljessä, mutta toisella kertaa ei kattellut ylimääräisiä esteitä. Puomi toimi yllättävän kivasti pysäytyksillä, kerran tuli läpi -> palautin -> paransi. 

Toisella pätkällä sitten tosi hyvää työtä, hyvät kontaktit. Salla kommentoi että se oli jopa hiljainen, kun en ollut kokoaikaa jäljessä!
Mämmy väsyi yllättävän nopeasti, vaikka rata oli tuollainen suora. Paras kärki kului nopeasti. Kai se on uskottava, että se ei kestä toistoja. Toisaalta, jos ihminen pystyy tekemään peräkkäin maksimissaan kolmesta viiteen hyvää toistoa, kuinka paljon voit vaatia koiralta? Loisto-otus, jäi molempien kanssa treenailusta tosi hyvä fiilis! Oma liike on kyllä pirun kökön näköistä, nolottaa. Videot löytyy täältä Ricky ja täältä Max.

Ennen treeniä ja treenin jälkeen käytiin heittämässä alalenkki koirien kanssa, lauma vapaana. Mudit ja bortsut tulee tosi hyvin juttuun keskenään, Mämmy vähän nöyristelee Suffelle kun se hyppii päin ja leikkiärrää, mutta selkesti se on jo tuossa laumassa paljon rennompi kun joskus syksyllä. Mämmy ei vaan oikein ole laumakoira, kyllä se laumassa toimeen tulee mutta se on monta kertaa rennompi ihan omassa porukassa eikä esimerkiksi helposti intoudu juoksemaan muitten kanssa. Rickyä taas ei välitä mitä muut tekee, niin kauan kuin hänellä on pallo on valtakunnassa kaikki hyvin.

Me jäädään tästä eteenpäin treenitauolle tammikuuhun asti. Naurattaa, tänään tuli oikeasti sellainen "hei mä haluan treenaamaan!" -fiilis, ja en muista milloin on ollut. Mut tauko oli jo päätetty, ja on hyvä, et jää vähän polttelemaan. Eikä se ole kiveen hakattu, vaikka käytäiskin tekee jotain pientä. Maailman parhaan perustelut ikinä!

(C) Salla Vornanen

Peeäs. Myö saatiin tänään ensimmäinen joulukortti, tässä on melkein joulufiilis!

"Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Mämmylle, Karita-tädille ja sille ihme pallotyypille. Toivoo: Subré Suffeli puhveli the pahaääninen ja Seci-prinsessa" Ihanat ♥