SM-19!

SM-kisat takana. Neljännet, joita olen ollut seuraamassa, toiset, joissa kisasin, ja ensimmäiset, joissa päästiin finaaliradalle. Tornion 2009 kisoja on vaikea voittaa, mutta tykkäilin aika paljon ♥


Perjantaina lähdettiin seittemältä kohti Jyväskylää, heti kun miä pääsin töistä. Meillä oli yöpaikka Uuraisissa, siellä oltiin kymmenen maissa. Palvelu oli... no jaa, menetteli, mutta paikka oli kohtuu upea: meillä oli koko "alaranta" käytössä, jätkät sai vetää ihan vapaana ja niillä oli kivvaa :)

Lauantaina herätys oli klo 5.45, kisapaikalla oltiin vähän ennen puolta seittemää. Ensimmäinen tunti, pari meni stressatessa, karjuessa iskälle (miulla oli kyllä maailman parhaat huoltojoukot, anteeksi että olin kakkapää teitä kohtaan!), mutta kun oma rataantutustuminen alkoi lähestyä, olo alkoi parantua. Keskittyminen parani, fiilis nousi, koira oli tosi kiva. Radalle oli aivan superfiilis mennä! Oltiin siis KSSK:n medijoukkueen ykköskoirakko, ja radalta vedettiin kymppi, puomi x 2. Meidän kontaktivarma otus, ties milloin ottanut kontaktivirheitä, hyppi sitten SM-kisoissa, great. Ensimmäinen oli kyllä ihan oma moka, liike veti sivuun, enkä kyllä karjunut mihinkään suuntaan, mutta silti vähän pöh.  Meidän joukkueen tulokseks tuli kuitenkin hylky niin ei harmittanut niin kauheesti.

Katottiin minien joukkueradat (hurrrrrrrrrrrjasti onnea MAHilaisille joukkuehopeasta, olette aika pus ♥), jonka jälkeen iskä ilmotti että ei jaksa olla enää kentällä. Silloin vitutti, mutta itse asiassa nesteytys oli mennyt itsellä aika päin persettä ja oli ihana päästä uimaan. Miettikää, miä kävin uimassa, miä joka oon kaks vuotta vältelly vettä kuin ruttoa. Nyt kuitenkin yöpaikassa ei ollut suihkua käytössä, joten uiminen oli ainut vaihtoehto. Oli itse asiassa ihan kivaa. Loppuilta meni grillatessa ja nauraessa. Ricky tosin järjesti taas elämää: ne veti Mämmyn kanssa hepuleita, niin Ricky sitten veti päin grilliä - jossa oli tulet ja kaikki. Grillit lensi, mutta koira säilyi isommilta vaurioilta, heitin sen järveen. Vasemmasta takajalasta kärtsäs muutama karva ja omaan silmään koira liikkui sunnuntaina ei-ihan-normaalisti, mutta kyllä jätkä kisakunnossa oli.

sm-tyylilyyli

jätkät ui!

Sunnuntaina oli tosi hyvä fiilis lähtee radalle. Yliaikaa sieltä tuli, 1,03, ja sijoitus siinä vaiheessa 41. Medien finaali oli ensimmäisenä, joten siinä välissä oli vaan pari tuntia. Koira oli ihan tööt kun lähdettiin radalle, kyllähän se liikkui mutta hitaaaaaaaasti. Nolla me kuitenkin sieltä tehtiin, ja se riitti loppujen lopuksi sijaan 19. : olin aika pirun ylpeä! Meidän tavoite oli päästä 20 parhaan sakkiin, me päästiin ;) Ei huonosti hitaalla mediborderilla, ei ollenkaan. 19./178, aika wou. Ricky tosin pääsee puomitreeneihin, finaaliradalla otettiin puomi puolikkaalla tassulla.

(c) Pirkko Riekki 

(c) Pirkko Riekki

Finaaliradan jälkeen vaihdoin muutaman sanan tuttujen kanssa, kävin ostamassa Rickylle uuden pallon (lupasin sille jos tehdään nolla, me tehtiin kaksi ;) ) ja painuttiin puoleksi tunniksi metsään. Vain minä ja koira. Ricky veti vapaana, siinä miun sivulla, palloa suussaan roikottaen. Koko koirasta huokui väsy, mutta silti se heilutti häntäänsä ja nuoli naamaa. Se koko mettäkävely oli ihan sairaan liikuttava hetki, vain minä ja koira. Miä ja miun pieni punainen varjo, miun teki mieli itkeä, väsymystä, onnea, iloa, viikon vitutusta, ihan kaikkea. Päällimmäisenä oli kuitenkin ihan mielettömän onnellinen fiilis. Ei jaksettu seurata muita finaaleja, vaan lähdettiin kotiin saman tien kun sain kisakirjan käteen. 


Ricky on alkanut vasta tänään keskiviikkona olemaan oma itsensä, sunnuntain ja maanantai-illan se vaan nukkui, eilen käytiin juoksuttaa jätkiä pallon perässä ja tänään jätkä on alkanut olla oma ittensä. Jumia ei ole, grillitörmäys ei tod. näk. aiheuttanut mitään. Suvi oli hieronut Rickyn edellisenä keskiviikkona, jätkä on auki.


Nii, oli Mämmykin reissussa mukana turisteloimassa. Aika paljon autossa, mutta oli se tosi reipas pikkujätkä ♥ Jospa se pääsis ens vuonna mukaan ihan kisakoirana?

radalta tullessa, oon tossa pylvään kohdalla ♥